Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 20

Total number of words is 3451
Total number of unique words is 2010
21.0 of words are in the 2000 most common words
29.3 of words are in the 5000 most common words
33.4 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
vaikkapa hyvinkin ahkerana olisin. Tämä on hyvin ikävää, kun minulle jo
alkaa tulla halu palata kotiin päin. "Aber tshto delatj?" [= mutta mitä
tehdä?] Puolitekoisin töin tällä alalla en kuitenkaan tahtoisi palata;
sen vuoksi minun täytynee päättää jäädä tänne, vaikkapa päätökseni
tähden olisikin pakko puoleksi repaleisena palata Pietarin kautta. {Ole
hyvä ja lähetä minulle taas rahoja, niin paljo kuin Sinulla on
palkkaani neljänneksestä jäljellä, sillä kyllä kaikki tarvittaneen.}
Tarton murteen deklinatsioni- ja konjugatsioni-muodot ovat melkoisesti
yhtäpitävämmät suomen kanssa kuin Tallinnan murteen muodot, mikä
on hyvinkin merkillistä, kun päinvastainen asianlaita olisi
luonnollisempi.
{Suomea: Tarton viroa: Tallinnan viroa
silmä silm silm
silmän silmä silma
silmää silmä silma
silmälle silmäle silmale
silmällä silmäl silmal
silmältä silmält silmalt
silmähän silmä silma
silmässä silmän silmas
silmästä silmäst silmast
silmäksi silmäs silmaks
silmänä silmän silmana
silmätä silmätä silmata.}
Itse maakin on Tarton eteläpuolella enemmän Suomen luonnon kaltainen
kuin on laita Tallinnan ja Tarton välisien järvettömien ja
vuorettomien seutujen, joiden kautta kuljin.
Puolen seitsemättä viikkoa kestäneellä kiertomatkallani
tarttolais-murteen alueella kävin aina lättiläisten rajalla aivan
lähellä Valk'an kaupunkia ja palasin sieltä Wõrun kaupungin kautta.
Kaikkialla minua kohtasi sangen vieraanvarainen kohtelu pappiloissa,
ainoissa herraspaikoissa, missä kävin. Sillä vaikka maa onkin täpösten
täynnä herraskartanoita, en näissä käynyt, osittain sen tähden että
niissä ei ollut mitään minulle välttämättömän tarpeellista, osittain
harmissani ollen niiden harjoittamasta talonpoikain sorrosta. -- Papit
olivat poikkeuksetta oppinutta väkeä, pitivät saksalaisia teologisia
aikakauskirjoja ja seurasivat tarkoin aikaansa. Myöskin näyttivät
kaikki olevan hyvissä varoissa. Kuitenkin tahtoisin tuhat ruplaa
palkkana kernaammin olla pappina Suomessa kuin täällä kymmentuhannen
palkalla, kun varmaankin ehtisin kuolla ennenkuin tottuisin
välinpitämättömänä katselemaan moisioiden herrain sortaman rahvaan
tilaa. Talonpojiksi heitä tosin sanotaan, mutta he ovat kuitenkin aivan
samassa tilassa kuin herraskartanoiden torpparit meillä, vieläpä
huonommassakin, sillä meikäläisellä torpparilla saattaa kuitenkin olla
jäljellä toivo saada aikaa voittaen omakseen itsenäinen tila, mutta
virolaiselle talonpojalle se on mahdotonta. Huonommat heillä on
asunnotkin kuin köyhimmällä suomalaisella torpparilla. Eräässä
kapakassa tuli muuan puoleksi juopunut talonpoika luokseni
krouvi-kamariin ja rupesi puhumaan kaikenlaista. Käskin hänen mennä
ulos, lisäten, etten kärsinyt juopunutta miestä luonani. Silloin hän
alkoi itkeä ja pyysi, etten panisi sitä niin pahakseni, kun
juopotteleminen kuitenkin oli ainoa, millä voivat hankkia itselleen
iloa, _sest kui Roots meid enne orjiks teggi_ (siitä perin kuin Ruotsi
muinoin meidät orjiksi teki). Luultavasti hän Roots'illa tarkoitti
saksalaisia ritareja. -- Lopuksi minun täytyy taas pyytää sinua
lähettämään minulle mitä [palkkani] neljänneksestä on jäljellä, sillä
luultavasti Asp jo sen on lähettänyt. Tätä nykyä kassani on melkein
tyhjänä, ja tarvitsen siis rahoja sekä tänne jäädäkseni että täältä
lähteäkseni. Virolaisia kirjoja minulla jo on toista sataa; ne eivät
kuitenkaan muodosta varsin suurta kirjastoa, kun useimmat ovat pieniä
kirjasia. Tervehdi kaikkia tuttavia ja ennen kaikkea rouvaasi ja
sukulaisiasi.
Hartain ystäväsi
Elias Lönnrot.
J.K. Jos Castrénin syrjäänin muoto-oppi jo on päässyt painosta, niin
lähetä minulle sitä 2-3 kappaletta. Ne voisi postikuluja säästäen
lähettää vaikka Oppineiden Seuralle tai myöskin suoraa päätä minulle.
Lnr.


7.
Rehtori Snellmanille.
(Konsepti;)

[Suureksi osaksi julkaistu ruotsiksi "Saiman" 51:nnessa n:rossa 1844.
tässä täydennettynä konseptin mukaan.]
[Tartto, loppupuolella lokakuuta 1844.]
{Rakas Veli!
Kun nyt alkaa olla puoli vuotta siitä kun toukokuun 2:sena päivänä
Kuopiossa erosimme, niin lienee aika kirjallisesti sinua tervehtiä,
ennenkuin voin tehdä sen suullisesti, mihin vielä varmaankin kuluu pari
kuukautta, jos kohta hyvin usein muistelen sinua ja muita sikäläisiä
äijäksiä toivoen pian saavani teitä tavata. Samoiltuani lähes seitsemän
viikkoa Tarton eteläpuolisilla seuduilla, olen nyt taas asettunut tähän
Liivinmaan yliopistokaupunkiin, tosin en yliopiston tähden, jonka
seinien sisällä vastaiseksi en ole ollut enkä luultavasti tule
olemaankaan, vaan kopioidakseni muutamia sanakirjanaines-kokoelmia,
jotka ovat täkäläisen "Oppineiden Seuran" hallussa.}
Viron kielen sanavarasto tuntuu antavan melkoisen lisän meidän
äidinkielellemme, suomelle, {kuten päinvastoin suomi saattaa
korvaukseksi antaa vielä suuremman määrän virolle,} ja viron kielen
lähempi tunteminen on sitä paitsi tuiki välttämätön suomen kielen
sanakirjan kirjoittamisessa, osittain sanan alkuperäisen merkityksen
löytämistä varten, osittain sen vuoksi, että viron kielestä voidaan
saada monta alkuperäistä sanaa, joihin suomi voi aikaa myöten vaihtaa
joukon pahasti rääkättyjä ruotsinvoittoisen suomen sanoja.
Useista asianhaaroista tahtoisin päättää että viro muinaisina
aikoina oli kehittyneempi kieli kuin suomi. Mutta sittenkuin saksan
kieli [Konseptin mukaan: saksalainen (= "tysken")] oli tullut
maahan ja hävittänyt virolaiselta niin yhden kuin toisenkin
[kehitysmahdollisuuden], tuskin antaen sijaan muuta kuin vuosisatoja
kestäneen orjuuden, kielen omintakeinen kehitys seisattui ja se alkoi
mukautua saksan kieleen, niin että muutamia päätteitäkin omistettiin
saksasta, nimittäin saksalainen diminutiivi-pääte _-chen_ ja
adjektiivi-pääte _-lich_, jotka nyt ovat virossa yleisesti
käytettyinä päätteinä _-kene ja -lik_. On tunnettu asia, että kielen
sanat ajan varrella yleensä eivät pitene, vaan päinvastoin lyhenevät.
Viron kielessä sanat ovat kahdella tavalla lyhenneet siitä muodosta,
mikä niillä on suomessa, 1:ksi eräässä sanoissa tapahtuneen sisäheiton
kautta: _kandle_ = kantelen, _ikmä_ = itkemään, _keeldmä_ = kieltämään,
_masma_ = maksamaan, _kauplema_ = kauppelemaan, 2:ksi päätteiden
poisheittymisen kautta: _kirja_ = kirjan, _kirjalt_ = kirjalta,
_kirjast_ = kirjasta, _kirja_ -- kirjaan, _kirjaks_ = kirjaksi, _kirjo_
= kirjoja. Sellaisia muuttuneita merkityksiä kuin esim. ruotsin
sanoilla _gök, gås, höna, sik, räf, hare_ on, milloin niitä käytetään
ihmisistä, virossa paljoa enempi kuin suomessa, olkootpa sitten
syntyneet saksan mukaan tai muuta tietä ikäänkuin rangaistukseksi siitä
synnistä, että ei sanota suoraan, mitä ajatellaan. Suomessa sellaisia
virheellisiä merkityksiä on harvan-puoleisesti, niin että on todellakin
ihmeteltävää, kuinka ruotsalainen kieliaisti siinä suhteessa on niin
vähän vaikuttanut suomeen. Vielä tänä päivänä suomalainen voi sanoa
käki, hanhi, kana, siika, (kettu) repo, jänis, ilman että sitä
kuullessaan tulee ajattelemaan typerää hölmöä, kömpelöä tyttöä,
liukasta eli kavalata miestä y.m.s. tai ilman että esim. housujen
nimityksen sijaan tarvitsee keksiä uutta. Mutta suomi on monessa
muussakin suhteessa kehittynyt omintakeisesti, jonka vuoksi sen
kielioppi on säännöllisimpiä. Vai minkä muun kielen, muodoista
vähemminkin rikkaan kuin suomi on, voimme mainita, jonka teonsanoissa
ei ole melkoinen joukko säännöttömiä, epäsäännöllisiä, vaillinaisia,
jonka pronominit eivät ole eri vartaloista kokoon-liitetyt ja jonka
taivutusopissa ei olisi koko joukko poikkeuksia? Kaiken tämän puolesta
suomen kielioppi on laatuaan melkein ainoa, jossa moista lisäkuormaa ei
ole. Syynä siihen, että suomi on pysynyt itselleen niin uskollisena, on
ensinnäkin ja etupäässä se, että suomen kirjakielen perustajat olivat
oman maan synnynnäisiä, ja että senkin jälkeen ne, jotka ovat suomeksi
kirjoittaneet, ovat olleet lapsuudestaan asti kieleen perehtyneitä ja
että monet lapsina eivät ole osanneetkaan muuta kieltä. Vallan toinen
on viron kielen laita ollut. Saksalaiset, jotka nipin napin oppivat
sitä puhumaan, ensimäisinä alkoivat käyttää sitä kirjoituksessa, ja
sen jälkeenkin aina viime aikoihin asti kukin saksalainen, joka
kotitarpeikseen on oppinut viroa, on luullut aiheuttavansa
ihmiskunnalle suuren vahingon, ellei kirjoittaisi muutamia kirjasia
viroksi. Sellaisista kirjailijoista on ihka uusi keksintö, että
vironkielessä on kaksi objektinsijaa, toinen määrättyä, toinen
epämääräistä objektia varten, ja monet epäilevät vielä sen
todellisuutta, niin että käyttävät sekä puheessa että kirjoituksessa
lausetapaa _vôttis naest_ (otti naista) eivätkä: _vôttis naese_
(naisen, vaimon); se on merkitsevinään: meni naimisiin, vaikka ajatus
tulee vallan toinen. Virolainen Raamatun käännöskin alkaa sanoilla:
"Algmisses loi Jumal taevast ja maad" ("alussa loi Jumala
taivasta ja maata"), jonka siis pitäisi merkitä: alussa Jumala loi
taivaan ja maan, mutta merkitseekin: alussa Jumala oli taivaan ja maan
luonnissa, taivasta ja maata luomassa, jättäen sanomatta, kuinka
pitkälle hän työssään tuli. Sitäpaitsi vironkielen perustajat tekivät
suuren virheen siinä, että ottivat ilman minkäänlaista tuntuvaa
välttämättömyyttä kirjakieleksi kaksi eri murretta, nimittäin Tallinnan
murteen ja Tarton murteen, jotka alussa tuskin niin paljoa erosivat
toisistaan kuin Hämeen murre Savon murteesta. Kun meillä yhden ainoan
kirjakielen omaksumisen kautta eri murteet yhä enemmän ja enemmän ovat
sulaneet ja sulavat yhteen, virossa suhde on ollut päinvastainen, kun
näet jokainen, joka kirjoittaa toisella murteella, tahtoo sen tehdä
niin perinpohjin tarttolaisesti tai tallinnalaisesti, kuin suinkin on
mahdollista, peläten, että häntä muuten soimattaisiin siitä, ettei
tunne valitsemaansa murretta.
Suuresti on viron kielen kehitystä ehkäissyt osaltaan myöskin
maaorjuus, joka vasta noin kolme vuosikymmentä sitten loppui. Kaikki
vapaampi yhteys kansan kesken sen kautta estyi, minkä vaoksi kieli eri,
jopa naapuri-kartanoiden alueilla kehittyi erilaiseksi, näin
muodostuneiden eroavaisuuksien koskaan pääsemättä sulautumaan yhteen.
Niinpä tapaa usein eräitä muotoja ja päätteitä saman pitäjänkin eri
kylissä erilaisina. Nyt kun korkeimmasti autuas keisari Aleksanteri
poisti maaorjuuden Viron- ja Liivinmaasta, on syntynyt vapaampi
keskusliike virolaisten kesken. Siitä ja varsinkin muutoista toisesta
paikasta toiseen saattaa toivoa, että kansanomaiset erikoismuodostukset
vastedes yhtäläistyvät. Nuoremmissa virolaisissa oppineissa onkin
herännyt uusi halu tutkia ja kehittää kieltä, vaikka ei niin yleisesti,
että siitä pian voisi toivoa jotakin tärkeätä. [Konseptissa
sivulausetta: "vaikka -- -- -- tärkeätä" ei ole.] {On vaan vahinko,
että heiltä yleensä puuttuu aikaa tai etteivät tarpeeksi tunne kieltä
voidakseen pian saattaa sen paremmalle kannalle.}
Virolaiset sananlaskut, arvoitukset, laulut ja sadut ovat suuresti
suomalaisten kaltaiset, muutamat ovat melkein sana sanalta samat. Niitä
voisi vielä kerätä melkoisesti, vaan luultavasti ei enää toisen
miespolven eläissä, {mutta "Oppineiden Seuralla" ei ole varoja
keräilijän kannattamiseen (sen rahasäästö viime vuodelta oli ainoastaan
123 rupl. 83 kop. hop.). Kuitenkin olisi nyt perin tärkeätä koota ne},
koska herrnhutilaiset ovat hyvin vihaisia siitä, että sellaista lorua
pitää olla maailmassa ja soisivat niiden kaikki tyyni häviävän hiiteen,
jonne ne luultavasti pian joutuvatkin. Vaikka olen jo haaskannut pari
tiimaa tähän kirjeeseen, en malta sentään lopettaa esittämättä sinulle
erästä virolaista runoa molempien kirjamurteiden mukaan; liitän siihen
virolaisen ääntämistavan suomalaisilla kirjaimilla merkittynä.
Sulkumerkkien sisällä olevia kirjaimia ei äännetä suorasanaisessa
puheessa eikä uudemmassa runokielessä, vaan vanhoissa runoissa ne pitää
olla täydennyksenä, koska nämä muuten tulevat runomitan puolesta
ala-arvoisiksi, ja koska kansa itse ne lisää laulaessaan. {Ne
osottavat, että viron kieli sillä ajalla, jolloin ne syntyivät, oli
enemmän suomen kaltaista kuin nykyään:}
Tallinnan viroksi: Tarton viroksi:
Jo todi sõa sõnna(a), Jo todi sõa sõnna(a)
vaenokeelt(a) kannetti(i); vainokeelt(a) kanneti(i);
kes se toi sõa sõnuume, kes se toi sõa sõnnume,
kes se kandis vaenokele? kes se kand(i) vainokele?
hunt(i) toi sõa sõnnume, sussi toi sõa sõnnume, 5
karro kandis vaenokele. kahr(u) kand(i) vaenokele.
Kes nüüd meist lähhäp sõdda(ie): Kes nüüd meist lähhep sõtta(he)
kas lähhäb issa, vai lähhäb emma kas lähhep essä, vai lähhep emmä.
vai mo ainus norem vend(a), vai mo ainus noremb vend(a),
kõige norem, kõige körgem? kige noremb, kige körgemb? 10
{Kostsivad sõa vannemad, {Kosteva sõa vannoma,
vastasivad vaenosaksad:} vastasiva vainoherra:}
"Ei so issa, ei so emma, "Ei so essäi; ei so emmä,
ei ka sinno norem vend(a); eggä sinno noremb velli;
õddede sõdda(ie) minna, sõssarde sõtta(he) minna, 15
vendade koddo(ie) jäda". velle(e) kotto(he) jäiä."
"Oi hullud sõa vannemmad, "Oi hullu sõa vannemba
targad vaeno tallitajad! targa vaino tallitaja!
mis teeb õdde sõas(se), mes teep sõssar sas(sa),
värrvoke väe seas(se), värvoke väe seas(sa), 20
lindipea alla lippo? lindipeä alla lippo?
kuleb püssi paukuvat(a), kulep püssi paukuvat(a)
arvab linna langevat(a); arvap linna langevat(a);
näeb mõega läigitavat, näep mõiga läigitävät,
arvab pead(a) raiutavat." arvap peäd(ä) raggutavat." 25
{Lopun laulua voit saada, jos tahdot, kun tulen Kuopioon. Tämä alku
äännettäisiin suomen oikeinkirjoituksen mukaan kuten alla olevat
vasemmanpuolisen palstan sanat osottavat; oikeanpuolisessa on
käännös.}
Tarton viro äännetään: Suomenkielinen käännös:
Jo tootii sõa sõnnaa, Jo tuotiin soan sana'a,
vainokeeltä kannettii: vainokieltä kannettiin;
kes se toi sõa sõnume, ken se toi soan sanaa,
kes se kanti vainokeeltä? ken se kantoi vainokieltä?
susi toi sõa sõnume susi toi soan sanoman, 5
kahru kanti vainokeele. karhu kantoi vainokielen.
Kos nyyt meist lähep sõtahe, Kes nyt meistä lähtee sotaan,
kas lähep esä, vai lähep emä, lähteekö isä, vai lähtee emä,
vai mu ainus nooremb veli, vai mun ainoa nuorempi veli,
kiike nooremb, kiike kõrkerap? kaiken nuorempi, kaikenkorkeempi? 10
{Kosteva sua vanema, {Kostivat soan vanhemmat,
vastasiva vainoherra;} vastasivat vainoherrat;}
"Ei su esä, ei su emä, "Ei sun isä, ei sun emä,
eikä sinu nooremp veli; eikä sinun nuorempi veli;
sõsarte sõtahe minna, sisarten sotaan mennä, 15
vellee kotohe jäiä." veljien kotia jäähä."
"Oi hullu sõa vanemba. "Oi hullut soan vanhemmat,
tarka vaino tallitaja! tarkat vainon valmistjat!
mes teep sôsär sôassa, mitä tekee sisar soa&sa.
värvoke väe seassa, varpuinen vRen seassa. 20
lintipää alla lipu? lentta-(rihma-)pää alla lipun?
kuulep pyssi paukkuvata, kuulee pyssyn paukkuvan.
arvap linna lankevata, arvaa linnan lankeevan:
näep mõika läikittävät, näkee miekan läikkyvän,
arvap päätä rakuttavat." arvaa päätä raivottavan." 25
Tästäkin lyhyestä pätkästä voit huomata, mitenkä paljon virolainen
oikeinkirjoitus eroaa suomalaisesta. Kun sen saksalaiset keksijät eivät
ole tienneet, että viron kieli kirjaimista voi muodostaa kolme eri
sanaa: _tuli, tulli, tuuli_ (jopa neljännenkin: tuulii), mistä saksa
ainoastaan kaksi: tuli, tuuli, eivät he ottaneet virossakaan käytäntöön
useampaa kuin nuo äsken mainitut kaksi merkitsemistapaa: {_tuli_,
meidän _tuuli_, ja _tulli_, meidän _tuli_ ja _tulli_.} Sen tähden
ulkomaalainen ei koskaan voi olla varma siitä, että lukee virolaista
tekstiä oikein, kun ll, mm, nn, rr, ss ääntyvät milloin kaksin-,
milloin yksinkertaisina. Minna äännotään _mina_ ("minä") tai _minna_
("mennä"), _vallitsen_ äännetään joko _valitsen_ ("valitsen") tai
_vallitsen_ ("vallitsen"). Laajemmalta en nyt ehdi tehdä selkoa viron
kielen oikeinkirjoituksesta, mainitsenhan vaan, että siinä on vokaali
õ, joka on meidän o:n ja ö:n välinen äänne, ja että vokaalin alla oleva
piste merkitsee sitä, että souraava konsonantti äännetään pehmeästi,
esim. oi äännetään ojl tai olj. ["Saimassa" õ:n asemessa on ö,
ääntiönmerkin alisia pisteitä ei ole siinä myöskään otettu huomioon.]
{Miggä le minnusta nähtu
kugga kumma katsotuna
kuin ei naitu naburihin
ottetu ommile maile
omman kukkon kuluvile 5
omman pihhan rikkasile
omman pellon peentarele
omman saunan lämbimiie?
Lekö nähtu äiä sövan
äia sövan äia jovan 10
vai vikon virruneheui
vetiin maile verahile
oudo paigoile ottetiin
parremb ois ommala mala
jua vettä roppehesta 15
kuin on mala verahala
jua tohista olluta.}
[Käsikirj:ssa tämä runo on samalla palstalla kokonaan, josta päättäen
rinnalle oli muuta ajateltu.]
-- Viron- ja Liivinmaan talonpoikien tila on kaikkea muuta kuin
kadehdittava. Kun maatilanomistajat tuskin tietävät, miten saavat
menemään monen sadan tuhannen ruplan suuruiset vuositulonsa, talonpojat
eivät useinkaan tiedä, mitä huomispäivänä saavat syödäksensä.
Talonpoikien tila on ja sen täytyy pysyä sellaisena, niin kauan kuin
ainoastaan aatelisilla on omistusoikeus maahan, kuten täällä on laita.
Talonpojat ovat nyt kokonaan samassa asemassa kuin meidän herrastalojen
ja muut torpparit monin paikoin. Jos viljelevät maatansa huolellisemmin
tai muuten parantavat oloansa, saavat siitä palkaksensa sen, että
ulosteot korotetaan, tai että heidät häädetään, jos eivät suostu
niitä maksamaan. Ihmetellään, että he ovat niin velttoja ja
välinpitämättömiä, etteivät istuta hedelmäpuutarhoja y.m., mutta ketä
varten he niitä istuttaisivat, sillä eivät edes saata toistella
lausetta: "Insere, Daphni, pyros, carpent tua poma nepotes" [= Istuta,
Daphnis, hedelmäpuita, kyllä poikasi pojat saavat niistä hedelmät.]
Lisäksi ihmetellään, että he ovat huolimattomia, juopottelevia ja
väitetään, että he nykyisissäkin oloissa aivan hyvin voisivat elää
paremmin, asua siistimmin y.m.; sitä varten kyhätään lentokirjasia,
joiden muka pitäisi aikaansaada kaikki, mutta jotka itse teossa eivät
aikaansaa mitään, sillä niin kauan kuin juuri sairastaa, puu pysyy
huonona, vaikka sitä kuinka paljon tahansa laastaroisi. Äsken luin
sanomista, että Unkarin säädyt vihdoinkin ovat myöntäneet talonpojille
maanomistusoikeuden. Kun Liivinmaan aatelisto tänä vuonna oli
kokoontunut maapäiville, nostettiin samanlaisesta kysymys, mutta
vastapuolue, joka vaati, että olot jäisivät entiselleen, voitti.
Kuitenkin aatelittomat henkilöt, joilla on hovineuvoksen arvo tai
ylempikin, saattavat ostaa itselleen maata [käsikirjoituksessa on lause
"köpa sig råd", pitänee kai olla "köpa sig jord"], minkä vuoksi
hallituksen -- joka ei ajan pitkään kernaasti voi nähdä, että
talonpojat jäävät olemaan niin sorretussa tilassa -- ellei se enää voi
menetellä kuten Kaarle XI puolitoista vuosisataa sitten -- luultavasti
täytyy korottaa jokainen talonpoika hovineuvoksen arvoon. Kaikeksi
onneksi on minulla kielentutkimuksissani ollut niin paljo työtä, ettei
minulla ole ollut oikein aikaa tarpeeksi suuttua siitä sortotilasta,
jossa herrat pitävät talonpoikiaan, sillä muuten olisin kait aikoja
sitten pelkästä närkästyksestä tullut kipeäksi, ellen olisi pannut
pillejäni pussiin, kuten siinä tapauksessa olisi ollut viisainta, ja
heti tänne tultuani palannut Suomeen. Niiden orjuutta kärsivien
venäläisten talonpoikien tila, joihin olen tutustunut, on kuitenkin
verrattomasti parempi kuin täkäläisten talonpoikien. Kaikkialla heillä
tapaa suurempaa varallisuutta, ja heidän asuntonsakkin ovat paremmat
kuin näiden, joilla tuvissaan ei edes ole puulattiata, mikä pysyvissä
olinpaikoissa asuvilla lappalaisillakin on. Lasi-ikkunoita ei yleensä
näe, tai jos ihmeeksi jollakin talonpojalla sellainen on, niin se on
mitättömän pikkunen.


8.
Lehtori Zittingille.
(Konsepti; alk. suomeksi.)

[Sulkujen ( ) väliset sanat ovat käsikirj:ssa riville, puolisulkujen
{ } väliset rivin yläpuolelle kirjoitettuina, riviltä pois pyyhkimättä.
Pyyhkimällä tehtyjä sanain y.m. muutoksia ei ole katsottu
tarpeelliseksi osottain]
[Tartto, marraskuun alkupäivinä 1844.]
Veljellinen Ystäväni!
Tänäpäivänä on minulla ollut {vähän} (melkein) liiaksikin
ilonainetta. Ensiste luin Tartun (eli Dorpatin) avisissa Saiman
yhdistyksestä Wiipurin meren kanssa, sen jo tulleen Keisarilta
päätetyksi, ja muutaman tunnin perästä sain syyskuun 12:tena päivänä
kirjoitetun kirjasi, joka näihin asti oli {elellyt} (maannut)
Tallinnassa (eli Räävelissä) ja kylläpä {elelisi} (makaisi) vieläkin,
ellei Pastor Aejmelaeus olisi {tavannut postitalossa ja kovaa kyytiä
sille tänne antanut} (sitä postista ottanut ja tänne lähettänyt). Sama
Aejmelaeus kirjoittaa minun vielä alulla joulukuuta voivan ehkä suoraan
Tallinasta Helsinkiin päästä, joka sanoma on se kolmas mieltä
ilahuttava asia ja ynnä niiden toisten kanssa kyllä olisi ansainnut
lasin totia suuhunsa, jos olisi ketä toista, jonka seurassa
totitseminen luonnistuisi. Mutta toverin puutteessa pitää toisenki
totitta jäädä, itsenikin ilman olla. Kuitenkin ko'in palkita
tämän vahinkoni sillä tavalla, että kahvimajassa join kaksi kuppoista
kahvia tänäpänä puolisen päälle, kuin muut päivät olen yhdellä
tyydyttäny. Kuopioon tultuani kyllä palkitsen vielä lopunkin. Päästön
kanssa suoraan Tallinnasta meren poikki olkoon kuinka taliansa, niin
kuitenkin täytyy vielä monta viikkoa siksi odottaakseni. Ehkä
taistellen ajan kanssa k. 5:destä aamulla k. 10:neen illalla -- nyt on
jo puolen tuntia ylikin 10:nestä -- en kuitenkaan näe saavan loppua
työstäni, ennenkun alulla joulukuuta, koska ovatkin melkoisia ne
sanakokoukset, jotka täällä oleva oppinut seura on uloskirjoittaakseni
antanu. Provasti Helleriltä seuralle lähetetty kokous yksinänsä tekee
lähes 800 puolen paperiarkin sivua. Siitä olen nyt kirjoittanut
kolmannen osan, ja ne toiset vielä kirjoittamat[tomat] toki ovat
pienempiä. En kuitenkaan {huolisi} (surisi), vaikka niinkauan tulen
viipymään täällä, jos silläkin saisin kaikki toimitetuksi, mitä toivoin
ja pitäisi. Mutta enpä taida tällä kerralla saada. Ilman muuta olisin
pitänyt käydä Pernossa pastori Rosenplänterin luona, joka 40 vuotta
vironkieltä tutkittuansa arvattavasti olisi tainnu monessa asiassa
minullenkin hyödyksi olla; mutta Pernoa ja Rosenplänteriä näin myöhään
en enää tohdi muistellakaan, vaan lohduttelemme sillä, ettei aika vielä
tähän vuoteen loppune.
Sanomasi Saiman entisissä voimissaan olemisesta saatti mieleni varsin
iloiseksi. Näytti kesällä Helsingissä ollessani siltä, kun ei olisi
Saima raukalla ollut pitkää ikää taattavana. Kuin kuulin olivat monet
kalahukset huolettomuudesta kotimaan asioissa suututtaneet
{ylempiäkin, niin että välissä jo oli puheeksi tullut kieltää Saiman
Kuopiota alemmaksi kulkemaan} (semmoisiakin, jotka kerrassaan olisivat
tainneet Saimalle veitsen kurkkuun pistää). Kuin nyt kuulen, eivät
kuitenkaan suuresta kärsivällisyydestänsä ole sitä tehneet.
Mitä likemmäksi takasinlähtö aikani lähestyy, sitä enemmin rupean myös
itsekin pois ikävöitsemään ja työtäni loppuun kiirehtimään. Jos ennen
ei, niin kuitenkin nyt, näen että aika ainakin on lyhytläntinnen ja
että vuorokaudella pitäisi olla vähimmäksi 30 tiimaa, kaikki kullakin
päivällä toimeen saadakseni, mitä aamulla alkain toivon. Kuin moni
kuitenkin lienee hyvillään niiden 24:n kanssa, kun sillä on, niin
pitäneehän olla samoti minunki.
En muista joko kesällisessä kirjassani olisin onnistunu sinua alettuun
naimiselämähäsi. Miltei, niin tahon nyt suullani sydämelläni onnistaa
sinua siihen ja toivottaa, että senkautta tulisivat kaikki
lapsipäivän riemut ja nuoren ajan ilot palkituksi, jotka ovat
menneet, paitsi muistosta, ja sitä toivotan niin itsellesi, kuin
frouvallesi!
Olipa hyvä asia ettäs sait Fransi rukan kouluun ja jo kohta kolmanteen
luokkaan. Näihin aikoihin pelkään hänen rupeavan alasti käymään, koska
jo kyllä kaikki vaaterepaleensa mahtavat hajalla olla. Sentähden
kirjoitin menneellä viikolla apotheikari Wennbergille ja pyysin hänen
antamaan rahaa siihen tarpeesen, kuin myöskin maksamaan Wichmannin
frouvalle, mitä olen velkaa. Jos hänellä olisi kirjain tarvesta, niin
ota niitä Karsteinilta eli muualta minun nimelläni, kyllä palatessani
sitten maksan.
Oppinutseuran esimiehen, toht[o]r[i] Fählmannin, ja muiden kanssa on
minulla aina ollut tyhjää tekemistä ja vastaamista Suomen kielen
kirjoituslaadun (orthografian) puolesta. (He) päättävät sen aivan
kelpaamattomaksi ja luulevat Viron kirjoituslaadun paljo paremmaksi,
Suomellenkin sopivammaksi, sillä toteen saattaen vanhan sanan malasta
omassa ja raiskasta toisen silmässä. Tahdotko nähdä kuinka suomi tulisi
Viron kirjotuslaadun jälkeen kirjoitettavaksi, niin saat seuraavasta
näytteeksi: [Kantelettaresta] II. 108. "Penä heiti minnon emmoni",
taikka I. 16.
Olli meidä, kun olligi,
Olli ennen aegoinansa,
siskoja sinnine silda.
veikoja venno pnnnanen.
Tulli tuli otti laian, 5
tulli toinen, toisen otti,
kolmansi kokkan rebbäsi
tulli vimeinen vihhuri,
seppä vei koggo vennehen.
Jäi veikkod veen varrahan, 10
joudu sormed soudimekst
käsivarred vardimeksi
peugalo perrämellaksi.
Soua sormed toole male,
kussa puud punnale paista 15
puud punnale, maad sinnele,
kivved kiildäväd vassele
hobbiale hongan oksad
kullale kukkad kannervan.
Miksi sian saksaksi suomi sillä tavalla kirjoitettuna muuttuisi, kyllä
helposti on nähtävä, ja samanlaiseksi on se jo muuttanut Viron kielen.
Luulisit olevan helpon tämän kirjoituslaadun kehnouden taitaa
Virolaisillenkin näyttää, mutta peräti toisin. Ajatellevatko: parempi
oma olkinenki kuin vieraan vehnäinenki, vai kuinka, mutta aina tahtovat
mielellään {omaa kirjoituslaatuansa paremmaksi kiittää} (puheeksi
ottaa, kuinka suomea sopimattomasti kirjoitetaan), kuin kuitenkin eivät
ymmärräkään suomea, paitsi mitä muutama on vähän Strahlmannin
grammatika vainajasta kuullut, niin vastaan riitelemisen siasta olen
käskenyt heitä ensin Suomeen tulemaan ja kieltämme paremmin oppimaan,
sitte kirjoituslaadusta puhumaan. Seuraavilla sanoilla kirjoitti Viron
kielen paras oppinut, provasti Masing vainaja Suomen kirjoituslaadusta
kirjassansa "Estnische Originalblätter für Deutsche" (pag. VIII).
Melkein yhtä Masingin kanssa ajattelee usiammat Tartussa vieläkin
kirjoituslaadustamme, jota kyllä eivät muusta taida tunteakaan, kuin
Masingin sanoista. Tallinnan tienoilla alkaa kuitenkin muutamia olla,
jotka tahtovat Suomen kirjoituslaatua Virollenkin, niin pastori Ahrens
(Viron uuden Grammatikan kirjoittaja) ja eräs toinen pastori on jo
pienen kirjan nimellä: "Toomas Vester, Lapo rahva uso ärataja Norra
maal" s.o. [-- --, Lapinkansan uskon herättäjä Norjan maalla] Suomen
kirjoitustavan jälkeen kirjoittanut ja pränttäyttänyt. -- Olisi aikaa,
tahtoisin Tartun oppinut[-] seuralle mielellään ensi kokoukseksi jotain
Suomen orthographiasta kirjoittaa, jos muuta hyödytystä siitä ei
olisikaan, kuin että kirjallisestikin olisin itseni vapaantanut.
Lopuksi pyydän sinua tervehtämään niin niitä naispuolia herrasväestä,
joista kirjoitat että välistä kyselevät minustakin, kuin vielä
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 21
  • Parts
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 01
    Total number of words is 3267
    Total number of unique words is 1828
    23.4 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    37.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 02
    Total number of words is 3321
    Total number of unique words is 1999
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 03
    Total number of words is 3378
    Total number of unique words is 1970
    23.7 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    38.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 04
    Total number of words is 3399
    Total number of unique words is 1981
    23.1 of words are in the 2000 most common words
    31.7 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 05
    Total number of words is 3553
    Total number of unique words is 1948
    24.9 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 06
    Total number of words is 3493
    Total number of unique words is 2011
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    33.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 07
    Total number of words is 3535
    Total number of unique words is 1937
    24.6 of words are in the 2000 most common words
    33.7 of words are in the 5000 most common words
    38.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 08
    Total number of words is 3580
    Total number of unique words is 1973
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    32.2 of words are in the 5000 most common words
    36.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 09
    Total number of words is 3510
    Total number of unique words is 1990
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    34.1 of words are in the 5000 most common words
    38.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 10
    Total number of words is 3472
    Total number of unique words is 1928
    23.3 of words are in the 2000 most common words
    33.1 of words are in the 5000 most common words
    38.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 11
    Total number of words is 3538
    Total number of unique words is 1988
    22.6 of words are in the 2000 most common words
    31.7 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 12
    Total number of words is 3453
    Total number of unique words is 1979
    24.5 of words are in the 2000 most common words
    34.1 of words are in the 5000 most common words
    40.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 13
    Total number of words is 3518
    Total number of unique words is 1952
    24.4 of words are in the 2000 most common words
    34.3 of words are in the 5000 most common words
    40.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 14
    Total number of words is 3569
    Total number of unique words is 1998
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    32.7 of words are in the 5000 most common words
    37.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 15
    Total number of words is 3572
    Total number of unique words is 1958
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    38.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 16
    Total number of words is 3497
    Total number of unique words is 1977
    23.1 of words are in the 2000 most common words
    32.9 of words are in the 5000 most common words
    38.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 17
    Total number of words is 3599
    Total number of unique words is 1995
    24.7 of words are in the 2000 most common words
    34.3 of words are in the 5000 most common words
    39.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 18
    Total number of words is 3520
    Total number of unique words is 1990
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    33.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 19
    Total number of words is 3343
    Total number of unique words is 1772
    23.0 of words are in the 2000 most common words
    31.6 of words are in the 5000 most common words
    37.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 20
    Total number of words is 3451
    Total number of unique words is 2010
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.3 of words are in the 5000 most common words
    33.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 21
    Total number of words is 3084
    Total number of unique words is 1613
    27.2 of words are in the 2000 most common words
    36.0 of words are in the 5000 most common words
    42.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.