Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 05

Total number of words is 3553
Total number of unique words is 1948
24.9 of words are in the 2000 most common words
33.5 of words are in the 5000 most common words
38.4 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
matkatoverini, Castrénin. Kun silloin ei rattailla eikä reellä päässyt
kulkemaan, meidän täytyi viipyä siellä marraskuun 13:nteen päivään.
Mainittuna päivänä läksimme sieltä ja olimme saman kuun 28:nteen
päivään saakka ponnistelleet eteenpäin 240 virstaa Sallaan eli
Kuolajärven-Lappiin, joksi seutua sanotaan, vaikka koko tässä
seurakunnassa ei enää ole yhtään lappalaisia. Arkangelin
kuvernementissa, Kuolan piirissä olevaan Akkalan kylään lasketaan
Sallasta olevan 140 virstaa. Sinne olimme aikoneet matkustaa, mutta kun
ainoastaan harvat tämän seudun rahvaasta olivat käyneet Akkalassa,
olivat he keskenään päättäneet kiskoa meiltä kokonaista 50 ruplaa
pankkiseteleitä. Meidän vielä ollessamme seudulla tapahtui, että useita
Akkalan lappalaisia tuli Sallaan myymään poronsarvia, ja kun heidän
40-50 poroansa tuli palaamaan ilman kuormia, aioimme käyttää hyväksemme
tilaisuutta ja matkustaa heidän seurassaan. Alussa he sanoivat olevansa
hyvin halukkaat ottamaan meidät mukaansa, mutta kun ne sallalaiset,
jotka olivat toivoneet saavansa kyyditä meitä, kuulivat tämän, alkoivat
he uskotella heitä, että meidät muka oli lähetetty opettamaan heitä
lukemaan lappalaisia kirjoja y.m. sellaista. Siitä lappalaiset niin
pelästyivät, että palasivat ottamatta meitä mukaansa, ja me valitsimme
kiusalla toisen tien tänne Inariin. Sillä olimme kuitenkin joka
tapauksessa aikoneet Kuolan-Lapista matkustaa tänne helmikuun
keskivaiheilla tapaamaan pastori Stockflethia, jolle Kemistä siitä olin
kirjoittanut. -- Sallassa viivyimme monta päivää, olimme siellä olomme
aikana eräissä häissäkin, jotka pappi vietti naiden piikansa. Seudun
väki on sekä tietämätöntä että tavoiltaan pilautunutta. Se lienee
suureksi osaksi lappalaista syntyperää, vaikka nyt on omistanut
äidinkielekseen suomen. Tähän asti heillä ei ole ollut kirkkoa eikä
pappia lähempänä kuin 80:n virstan päässä, Kemijärvellä, minne he
lisäksi vaivaloisen matkan vuoksi ani harvoin saattoivat tulla. Mutta
nyt he ovat äsken saaneet sekä oman kirkon että papin; vaikuttakoon
tämä vaan parannusta heissä. Rahvaan taikauskoa valaiskoon muun muassa
seuraava kertomus lappalaisesta Udjuksesta. Udjus oli elänyt Sallassa
50-60 vuotta sitten, ja hänestä kerrottiin tositapahtumana, jota ei
kukaan näyttänyt epäilevän, että hän kerran, ollessaan toisen miehen
kanssa kaukana kodistaan, oli yöllä nähnyt unta, että jotain
erinomaista oli tapahtunut hänen kotonaan. Heti herättyään hän oli
sanonut toverilleen, että hänen kiireimmiten oli lähteminen kotia, ja
toveri päätti lähteä mukaan. He alkoivat heti kulkea halki metsän ja
tulivat erään järven rannalle, missä ei ollut venettä, jolla olisivat
voineet soutaa yli. Mutta tämä ei Udjukselle tehnyt mitään estettä,
vaan hän kulki kuivin jaloin järven yli ja pyysi toveriaan tulemaan
jäljessä, mutta tämä oli kuitenkin uponnut polviin asti veteen.
Tultuaan kotia Udjus tapasi vaimonsa itkemässä; molemmat hänen
tyttärensä olivat kuolleet ja haudassa. Silloin hän oli pyytänyt
vaimoansa sytyttämään tulta, liekin yli hän itse oli asettunut
hajareisin ja oli alkanut laulaa muutamia loitsurunoja; niin oli
jatkanut jonkun aikaa, kunnes jonkunlaista ryömimistä ja rapinaa kuului
oven takaa. Vaimo oli luullut sitä heidän koirakseen ja oli mennyt sitä
sisään päästämään, mutta huomasi suureksi hämmästyksekseen, että se
olikin heidän vanhempi tyttärensä, joka joku päivä sitten oli kuollut
Kotvan sen jälkeen oli nuorempi tytär samoin tullut, eroa vaan se, että
myyrät olivat kalunneet palan pois hänen poskestaan. Tämä tytär oli
sitten paria päivää myöhemmin kuollut toisen kerran, mutta vanhempi
sisar oli voinut hyvin ylösnousemisensa jälkeen ja päällepäätteeksi
joutunut naimisiinkin. -- Tästäkin kertomuksesta saattaa päättää,
kuinka pitkälle täkäläinen rahvas on ehtinyt valistuksessa. Tosin
sellaisia kertomuksia kuulee toisillakin seuduilla maata, mutta enemmän
pilan, kuin uskon esineenä.
Jos nyt katsot Vaseniukseu Suomenmaan karttaan, on sinun helppo
Sallasta eli Kuolajärveltä, jonka niminen tämä seutu on kartalla,
seurata meitä tänne. Matkustimme ensin Kuolajoen ja Teniöjoen poikki ja
tulimme Nousuun ja sieltä muutamien talojen kautta Lokkaan ja Korvaan.
Tätä matkaa laskettiin olevan 20 peninkulmaa. Mutta on otettava
huomioon, että lappalaiset laskevat peninkulmansa vähän lyhyemmiksi
kuin mitä muualla maassa tehdään. Useimmat niistä eivät varmaankaan ole
7-8 virstaa pitemmät. He sanovat peninkulmaa _hädnagullam'iksi_ (suom.
peni[n]kulma), joka sana ilmoittaa etäisyyttä, jolta (tyyneellä säällä
tai myötätuulella) voi kuulla koiran haukunnan. Korvan tilalla olimme
puolitoista viikkoa, millä ajalla kelirikon vuoksi emme voineet
matkustaa. Saimme siellä käytettäväksemme huoneen-tapaisen, missä
muutamaa vuotta aikaisemmin oli elätetty kuutta revonpoikaa, jotka
isännän oli onnistunut saada pyydetyiksi. Siinä oli kuitenkin avoin
tulisija, missä valkea paloi puolen päivää. Sisässä huoneessa ei ollut
mitään peltiä, vaan täytyi joka kerta kiivetä katolle tukkimaan
savureikää. Tuskin kahta tuntia saattoi nähdä päivänvalolla -- tämänkin
vaan kun oli selkeämpi päivä, muuten ei puoltatoista tuntia kauempaa.
Ruokaa oli talossa runsaasti, teetä ja kahvia meillä oli itsellä, niin
että yleensä voimme sangen hyvin. Viimein läksimme matkaan 23:ntena
p:nä joulukuuta. Kyrön kylään Inarin seurakuntaa lasketaan Korvasta 130
virstaa, eikä tällä taipaleella ole ainoatakaan asuttua paikkaa. Ensi
yön nukuimme metsässä kahdesta tukista tehdyn nuotion ääressä.
Sellaista nuotiota varten haetaan kuivia petäjiä, jotka pitkin
pituuttaan asetetaan päälletysten jättämällä vähän rakoa niiden väliin.
Sittenkuin halkaistuilla säleillä on saatu tuli niihin syttymään yhteen
kohtaan, se pian leviää pitkin koko pituutta ja palaa näin aamuun asti,
levittäen tasaista lämpöä ympärilleen 2-3 kyynärän etäisyyteen. Lumi
luodaan sivulle tai poljetaan ennakolta niin hyvin siitä paikasta,
missä hirret tulevat olemaan, kuin sivuilta, niin että nukkuvilla on
mukava tila. Jos lunta on vahvalta, niin siitä tulee ikäänkuin
katoton, lumiseinäinen huone, missä valkea palaa keskellä pitkin
huoneen pituutta. Kylmälläkin ilmalla voi sellaisen nuotion ääressä
nukkua vilua tuntematta: kahta paremmin se käy suojalla, kuten nyt oli.
Tosin satoi vähän lunta, niin että minun pari kolme kertaa täytyi
herätä ja ravistaa lumi pois, mutta joka tapauksessa seuraavana aamuna
olin yhtä tarpeeksi levännyt kuin tavallisesti.

II.
Seuraavaksi yöksi, itse jouluaatoksi, tulimme pohjoispuolella
Sompio-tunturia olevaan metsäkotaan, juuri siihen paikkaan, mistä
Suomujoki saa alkunsa. Huoneessa oli puolen kyynärän levyinen aukko
pitkin kattoa. Joulukynttilöiden asemesta sytytettiin kelpo valkea
keskelle huonetta, aukon alle. Sen jälkeen keitettiin lihaa (useissa
padoissa) ja syötiin, sitten keitettiin kahvia ja viimeksi teetä,
ainakin neljään eri kertaan. Sillä paitsi kyytimiestämme, Korvan
isäntää, oli 3-4 muuta miestä seurassamme matkalla; heitä kaikkia
täytyi kestitä, eikä teekannumme vetänyt enempää kuin kuusi lasia
kerrallaan. Eipä edes kermaa puuttunut, sillä muuan miehistä,
Sodankylän kirkkoväärtti, joka myös oli mukana, oli kotona jäähdyttänyt
maitoa jääksi, joka nyt sulatettiin ja käytettiin. Vaihteena tämä
jouluaatto oli mielestäni sangen hupainen. Vasta myöhään puoliyön
jälkeen nukuimme penkeille ja lattialle, jos sitä siksi voi sanoa, kun
oli permantona heinätukkojen ja petäjänoksien peittämä paljas maa.
Toinen seurue matkatovereitamme, noin 4-5 miestä, oli metsään lähelle
kotaa tehnyt tulen, ja vietti sen ääressä yönsä, kota kun oli liian
pieni meille kaikille. Sitä seuraavaksi yöksi tulimme Kyrön kylän
Akujärven uutistaloon, ja sitä seuraava yö vietettiin lappalaistuvassa,
mistä ei ollut enää kuin kaksi lyhyttä peninkulmaa Inarin kirkolle.
Perille saavuimme kolmantena joulupäivänä hyvään aikaan. -- Kyrön
kylästä Inariin (50 virstaa) oli hyvää porotietä, kun Kyröläiset
edellisinä päivinä olivat kulkeneet kirkolle; mutta Korvan tilalta aina
Kyröön saakka ei ollut ainoatakaan jälkeä, ja kun jokainen pulkka tässä
painoi lunta hieman syvemmälle, niin pulkka lopulta solui 3-4 korttelin
syvyisessä ojassa. Sen lisäksi vesi oli noussut jäillä ja soilla.
paikoin niin korkealle, että pulkka melkein kellui siinä. Niin pian
kuin oltiin tultu kuivemmille paikoille, pulkkaan syntyi jääkuori, joka
vaikutti sen. ettei poro oikein jaksanut vetää pulkkaa, minkä vuoksi
alituisesti täytyi raapia jäätä pois.
Kun 1837 keväällä kävin Inarissa. oli siellä vaan kirkko ja joukko
kurjia lappalaistupia. Nyt paikka on kokonaan muuttunut, sittenkuin se
on saanut oman papin. Kirkko on maalattu punaiseksi: papilla on omia
tarpeitaan varten viisihuoneinen asunto. Sitäpaitsi on toinen rakennus,
missä on sali ja kaksi huonetta: tämä asunto on muistaakseni rakennettu
pääasiallisesti kirkkoherraa varten, joka tosin asuu Utsjoella, mutta
jonka välistä täytyy käydä tässäkin kappeliseurakunnassa. Ensi kesänä
aiotaan rakentaa käräjä- ja tuomarintnpa, jota varten parhaillaan joka
päivä hirsiä vedätetään. Älä ihmettele, että olen maininnut ja
selittänyt tällaisia seikkoja kuin nämä rakennukset: muilla seuduin
niitä ei ansaitsisi mainita, mutta täällä Lapissa! Kun jonkun aikaa on
kieriskellyt savun keskellä lappalaiskodassa, niin silloin vasta
tuntee, minkä arvoinen kunnollinen talo on, samoin kuin voitetun taudin
jälkeen parhaiten nauttii terveydestä tai kuten aurinko, kun 18:ntena
p:nä tammikuuta taas ensi kerran sen näimme, meistä tuntui niin
ihmeellisen komealta, ettemme pitkään aikaan voineet kääntää silmiämme
siitä. Olimme silloin tuntureilla Inarin ja Karasjoen välillä,
paluumatkalla jälkimäisestä paikasta.
Mutta olen unhottanut kertoa, että heti uuden vuoden ensi päivinä
läksimme täältä 16 peninkulman päässä olevaan Karasjokeen, joka on
luoteessa päin täältä Norjan-Lapissa. Siellä oleskeli Stockfleth
rouvansa kanssa tarjoamassa seudulle papinhoitoa ja opettamassa
rahvasta lukemaan tähän asti ilmestyneitä lappalaisia kirjojaan. Nämä
ovat: koko Uusi testamentti {painettu 1840. 1152 sivua}; Mooseksen
kirjat (otteittain) {1840, 360 s.}; rukouskirja {1840, 209 s.};
aapinen: lyhykäinen käsikirja ja Lutherin vähä katkismus. [Lisäykset
L:n kirjeestä Rabbelle (5.II.42).] Vaikka hän oli käyttänyt latinaista
kirjaimistoa ja muodostanut kokonaista kymmenen uutta lapissa
tarvittavaa kirjainmerkkiä, lappalaiset kuitenkin sangen helposti
oppivat sisäluvun, muutamat yhdessä ainoassa päivässä. Opettamisessa
hänellä oli apunaan kaksi lappalaista katekeettaa, ja itse hän oli
tässä työssään uskomattoman innokas ja uuttera. Jumala armahtakoon
sitä, joka ei velvollisuuttaan täytä, kuulin hänen usein kehotuksissaan
sanovan lappalaisille, kun hän muutamain kanssa puhui norjaa, ja tämän
sanantavan hän näyttää itse ennen muita muistavan. [Rabben saamasta
kirjeestä, ks. seur.] Karasjoelta hän aikoi helmikuun 9:ntena p:nä
pariksi kuukaudeksi matkustaa Kautokeinoon, ja näin jatkaen samaa
tointansa kahden vuoden ajan matkustella läpi koko Norjan-Lapin. Teimme
sen sopimuksen, että sitten meidän kummankin sanakirjatöiden vuoksi
jonakin kesänä yhtyisimme Kajaanissa. Viimein Stockfleth aikoo
väsyneenä matkoistaan asettua Kristianiaan, jonka yliopistoon hän
jäänee lapin ja suomen kielten professoriksi. -- On merkillistä, miten
suomalaiset vuosittain lisääntyvät Norjassa. Nykyään heitä siellä on 4
tuhatta henkeä, mutta kuka tietää, kuinka lyhyessä ajassa tämä luku
saattaa lisääntyä kaksinkertaiseksi. S:n luona viivyimme pari viikkoa,
palasimme sitten tänne ja täältä matkustamme Venäjän-Lappiin ja sitten
huhtikuussa Kuolaan. -- Kaksi viikkoa olemme nyt erään utsjokelaisen
katekeetan avulla lukeneet lapin kieltä. Tässä kielessä on kolme
päämurretta; ensimäistä puhuvat Norjan lappalaiset ja Utsjoen
seurakunnan lappalaiset Suomessa, toista puhutaan Ruotsin-Lapissa sekä
kolmatta Venäjän-Lapissa ja Inarin seurakunnassa Suomessa. Norjalaiset
ja ruotsalaiset murteet ovat jotenkin tutkittuja ja vielä enemmän on
niitä viljelemällä kehitetty, mutta Venäjän lappalaisten murretta
sangen vähä. En tiedä, että tällä murteella olisi muuta kirjoitettu
kuin "Isä meidän", joka on luettavana Sjögrenin muistiinpanoissa
Kemin-Lapista. Sen tähden Rask sanoo kootuissa tutkimuksissaan (2:nen
osa, Kööpenhamina 1836, sivu 340): "Det är i alt Fald höjligen att
beklage, att Russerne have gjort saa litet för Sprogets (Venäjän lapin)
Bearbejdelse". [= On joka suhteessa suuresti valitettavaa, että
venäläiset ovat tehneet niin vähän kielen (Venäjän lapin)
kehittämiseksi.] Milloinka päästänee niin pitkälle, että on
kielioppeja, sanakirjoja ja lukukirjoja ainakin kaikista niistä
kielistä, joita puhutaan Venäjän valtakunnan alueilla? Se olisi
kuitenkin kaikelle muinaishistorialle ja vertaavalle kielitutkimukselle
perin tärkeätä. -- Utsjoen murre on melkein aivan samaa kuin se, jota
Stockfleth on käyttänyt, mutta Inarin murre eroaa siitä niin paljon,
ettei rahvas täällä edes hyvin ymmärrä, mitä sille luetaan, vaikka se
paitsi omaa kieltään kuitenkin on oppinut puhelemaan Utsjoen
lappalaisten kanssa, niin että jokapäiväisessä puheessa toisiaan
ymmärtävät. Huomenna (6 p:nä) olen aikonut muutamaksi viikoksi lähteä
jonkun Inarin lappalaisen luo, paremmin kuin täällä pappilassa
oppiakseni kieltä. Castrén matkusti toispäivänä tunturikylään 4-5
peninkulman päähän täältä, ja häntä odotetaan tänään tai huomenna
palaavaksi.


39.
Tohtori Rabbelle.

Inari, 5 p:nä helmikuuta 1842.
Rakas veli!
-- -- -- -- -- [Jouluaatosta, tulosta Inariin, käynnistä Karasjoella
y.m. kerrottu monin paikoin samoilla lauseillakin, vaan yleensä
lyhyemmin kuin edellisessä.]
Tämän kuun loppupuolella matkustamme Venäjän lappalaisten luo ja
tulemme huhtikuun loppupuolella Kuolaan, missä odotan kirjettä Sinulta.
Miten sananlaskujen painattaminen edistyy? "Suomi"-aikakauskirjaa
varten en nyt lähetä mitään, mutta kylläkin Kuolasta, missä toivon
saavani paremmin aikaa. Sitäpaitsi olen kirjoittanut tutkimuksen
lapin verbeistä, niiden alkuperästä, murteis-erilaisuuksista ja
vertaamisesta suomeen; tämän tutkimuksen olen aikonut antaa
Tiedeseuralle ja olen Kuolasta lähettävä senkin, jos sellainen tutkimus
sille voi kelvata, mistä tilaisuuden tarjoutuessa voisit kysyä
Schultenin mielipidettä. -- Ole hyvä ja anna myötäseuraava kirje
Grotille. Voit lukea sen hänen luonaan, jos siinä muutamista seikoista
olisin kirjoittanut hieman laveammin kuin näissä Sinulle
lähettämissäni riveissä. Sano paljo terveisiä omaisillesi ja
vie myöskin kunnioittava tervehdykseni kenraalitirehtörille.
Fahlanderillekin Sinun tulee sanoa oikein paljo terveisiä. Miten hän
nyt voi mielettömine elintapoineen?


40.
[Päiväkirjasta.]

Kuola, 28 p:nä [1842].
Erään kauppiaan luo, joka hiljan on ottanut itselleen vaimon
Kieretistä, ja jonka nuorikko heti saavuttuaan uuteen kotiin oli saanut
tuiman nivelkolotuksen, minua pyydettiin tautia parantamaan. Kävin
siellä viikon päivät, useimpina päivinä kaksi kertaa, kun näet aina
oltiin niin kohteliaita, että pyydettiin minut "tsajulle" tai kahville.
Mutta kun tämä kuitenkin vei minulta liian paljon aikaa, ja he sitä
paitsi olivat käyttäneet toistakin lääkäriä, nimittäin neitsyt Mariaa,
jonka papit juhlakulkueessa olivat saapuville kantaneet, niin lakkasin
käymästä niin usein. Eräänä päivänä en ollenkaan käynyt, ja muina
päivinä kerran. Tuumittiin, että luultavasti olin suuttunut heihin --
ja sen tähden minun taas täytyi ruveta käymään useammin. -- Neitsyt
Mariaa pidettiin talossa 4-5 päivää, ja alituisesti hänen edessään
paloi kynttilä. Eilen 27 p:nä hänet saatettiin takaisin kirkkoon, ja
hänelle oli, kuten oletan, annettu useita lahjoja. Mutta kun neitsyt
Maria ei tehnyt hänelle mitään lääkkeitä, pidettiin tärkeänä että minä
sen ohella kävin siellä koko ajan. Toiseen taloon, viskaalille, minua
pyydettiin tulemaan hänen tytärtään katsomaan. Kieltäydyin menemästä,
minkä vuoksi pian keksittiin se temppu, että minut eräänä iltana
pyydettiin teelle taloon. Sitten kävin siellä jonkun kerran, mutta
lakkasin, kun käyntini olivat tehottomat; tämä selitettiin siten, että
olin suuttunut jostakin. Edellä mainitun vaimon (kierettiläisen) tauti
tahdottiin kaikin mokomin johtaa noitumisesta, kun hänellä Kieretisaä
oli ollut monta kosijaa, mutta oli mennyt vaimoksi Kuolan miehelle;
ainoastaan yksi -- kaznatshein [= "räntmästarin", rahastonhoitajan]
rouva -- oli samaa mieltä kuin minä, että tauti johtui kovasta
vilustumisesta. Mutta olihan minulla niin lämmin koko matkalla
tänne, sanoi nuori vaimo, mitenkä siis saatoin vilustua?
Asuinolot ikävät: kaksi huonetta, joissa lapset alituisesti
juoksentelevat; sitä paitsi koko talon väki siellä juo teetänsä kaksi
kertaa päivässä. Kello 9 tai 10 saa ensi kerran teetä, kello 1-3
päivällistä, kello 6-8 toisen kerran teetä, 8-10 illallista; -- kahvia
varojen ja tilaisuuden mukaan. -- Meidän ensimäistä varastoamme emäntä
nautitsi ja tarjoili, kunnes se loppui, eikä täältä tätä nykyä saa
kahvia. Kuten muissakin pikkukaupungeissa ihmiset täälläkin elävät
epäsovussa: gorodnitshij, munkki, vanhempi sosjedateli ja postinhoitaja
muodostavat yhden seurapiirin; ispravnikka, tamozhnik, utshiteli,
sudja [= maalais-poliisipäällikkö, tullinhoitaja, opettaja, tuomari]
j.n.e. toisen. -- Paras mies tuntuu ispravnikka olevan. Tohtori ylpeä?
Gorodnitshij kopea. -- Muuan sudjan sihteeri joutui arestiin ja
alennettiin pisateliksi [kirjuriksi].


41.
[Päiväkirjasta.]

Kildin, 2 p:nä huhtikuuta [1842].
[Kuola, huhtikuussa 1842].
Kildin kahden peninkulman päässä Kuolasta. -- Sama kieli kuin
Maaselässä, Lävoserossa, Semiostrovissa. Notoserossa, Synjelissä
[toisinaan: Syngel. Genetz'illä: Songel (lapiksi: Sunjel)],
Muotkassa, Petsingassa, Paatsjoella on eri murre. -- Sijaitsee
ylänteiden välillä. Noin 10, 12, 15 perhekuntaa, joista viisi asuu
puutuvissa; näissä on kussakin erityinen koppi oli karsina kattiloita
sekä juomavettä varten. [Tästä eteenpäin nähtävästi Kuolassa
kirjoitettu, ehkä eri kerroilla.] Tämän erottaa hirsi lattiasta, jona
on hirsipalkkeja, mutta karsinassa ei ole lattiaa, 2, 3, 4 ikkunaa,
matalat penkit, niin että selkä kärsii pahanpäiväisesti, kun
niillä istuu. -- Yöllä tuli sana, että kuvernööri aikoi tulla Kuolaan,
minkä vuoksi Kildinin porot oli lähetettävä vastaan Kiitsaan. Toisilla
vietiin kuolalaisten väkeä ja kalanpyydyksiä merelle, kun Kuolanlahti,
mikä harvoin tapahtuu, maaliskuun keskivaiheilla sai päähänsä jäätyä.
-- Ainoastaan lapsia jätettiin kotia, minkä vuoksi palasimme. Parista
kolmesta kalasta meiltä vaadittiin maksua rupla, ja kuitenkin meidän
leivästä jäi heille vähän tähteitä. Ensin meidän oli vaikea saada
yömajaa, mikä osaksi johtui siitä, että paljo kuolalaisia
kalastajia oli majoittaunut mökkeihin. -- Matka Kuolasta tapahtui
siten, että joki jäi vasemmalle. -- Oli silloin jo pimeä tuntureilla,
kun poroni, joka kulki takimaisena, läksi toiseen suuntaan kulkemaan.
Vasta hyvän ajan päästä huomasin sen. Suurta hätää minulla ei ollut,
sillä yö ei ollut kylmä, ja joka tapauksessa minun olisi pitänyt osata
joelle. Kuitenkin huusin, ja toiset, jotka olivat kuulleet huutoni,
olivat pysähtyneet. He sanoivat vastanneensakkin, mutta vastatuulelta
en ollut kuullut mitään, vaan luulin olevani yksikseni hylättynä,
ehkäpä koko yöksi, sillä vaikka he olisivatkin alkaneet minua etsiä, ei
jälkiä olisi näkynyt tuntureilla, missä mättäät ja muut paikat olivat
paljaat ja missä muissa paikoin oli kova hanki. Päälle päätteeksi satoi
lunta. -- Jos tämä olisi sattunut esim. Synjelin ja Kuolan välillä,
niin hätäni kenties olisi ollut suurempi, mutta nyt nousin ylös
pulkasta, käänsin poron ja koetin, pitäen sen turpaa maata vasten,
johtaa sitä takaisin siihen paikkaan, mistä se oli poikennut pois --
niin hyvin kuin tämä pimeässä ja kovalla tunturilla saattoi tapahtua.
Viimein se onnistuikin, ja saatuani poron oikealle tielle, pääsin
helposti toisten luo. Nämä olivat odottaneet ja huudoilla ilmaisseet,
missä olivat, vaikka siitä en mitään tietänyt, kun en ollut kuullut
huutoa.
Kaikki kildinalaiset, paitsi lapset, puhuvat venättäkin ja kuolalaisten
vakuutuksien mukaan muutamat niin hyvin, ettei heitä voi erottaa
synnynnäisistä venäläisistä, -- mikä ei ole kummallista, kun näitä
pitkin talvea melkein joka päivä tapaa Kuolassa. -- Muuan henkilö, joka
oli oleskellut syrjäänien parissa, sanoi näiden ulkoapäin olevan
suuresti lappalaisten näköisiä, mutta että samojeedit ulkomuodoltaan
muistuttavat inkeriläisiä talonpoikia, -- muita suomalaisia hän ei
ollut nähnyt. -- Inarin murre tuntuu kaikista muista olevan
omintakeisinta, kun näet ne Venäjän lappalaismurteet, joita tähän asti
olemme kuulleet, lähentelevät norjalaista murretta ja Utsjoen lappia.
-- Sen verta on varmaa, että jos olisi -- -- -- [Jäänyt kesken.]
Tinaamattomat kupari- jopa rautakattilatkin.
Lakkiaan lappalainen usein pitää riippumassa niskassa, pakkasellakin.
Syngelistä oli muuan vaimokin liittynyt matkaseurueeseen vieden lasta
Kuolaan ristittäväksi. Ilman mitään "pidätysporoa" hän lapsi sylissä
ajoi jyrkimmistäkin mäistä sangen hyvin alas.
Kamala kortteeri Kuolassa. Meillä on kaksi kamaria, joista toista
lämmitetään. Kaksi poikanulikkaa juoksentelee alinomaa sisällä
hypistellen kaikkea, mitä käsiinsä saavat; heidän äitinsä puhuu ja
huutaa niin, että korvia todella pakottaa. Viidestä naulasta kahvia
lienemme juoneet viisitoista kertaa, eikä toista ole Kuolassa
ostettavissa, niin että nyt olemme vallan ilman. -- Talonväen tavaroita
on sangen paljo meidän huoneessa, jota sen tähden alati käytetään
varastohuoneena. -- Joka päivä täytyy heidän kanssaan riidellä pellin
sulkemisesta, ja kuitenkin he sen sulkevat niin että saa häkää. Kylminä
aikoina saa aamuisin kauan aikaa kärsiä vilua, sillä joskus ei tehdä
valkeata ennen kello 10:tä tai 11:ta. Samoin harvoin saa teetä kello 8,
vaan se välistä lykkäytyy kello 11:en.
Kuola on pieni kaupunki vähän ylempänä Kuolan- ja Tuulomajokien
yhtymäpaikkaa. Europan-Venäjän pohjoisin kaupunki? Nauriita kasvaa
suuria, ja perunoita on muutamilla kananmunaa suurempia (ispravnikalla)
-- muuta vihantaa ei ole, heiniä vaan joen rannoilla. Lehmiä, lampaita,
koiria, joilla kuljetetaan vettä ja halkoja -- usein suuret kuormat,
mutta mies auttaa mäissä. -- Ylt'ympäri vuoria, korkeita. --
Vallassäädyn seurapiiri: tohtori, gorodnitshij, sudja, ispravnikka,
sosjedateli (2), utshiteli, podporytshik [aliluutnantti], tamozhnik,
strjäptshij [viskaali], ljesnik [metsäherra], kaznatshej,
postinjohtaja. -- Ensin, ankara tarkastus, mutta ei ollut muuta
vaarallista tavaraa kuin aljettu sikarilaatikko. Sen vähäisen määrän
väkevää, joka meillä vielä oli jäljellä viimeisellä kyytivalillä,
annoimme nim. lappalaisten juoda -- tai oikeammin, he piilottivat sen
lumeen, sillä näyttivät pelänneen, että oli kielletty vatsassaankin
viemästä viinaa Kuolaan. -- Joka päivä kekkerit, aina seuraavana aamuna
päänsärkyä. -- Pelataan. -- Päivälliset kello 3. Kalapiiraita 3-4 eri
lajia. Lihaa, liemiruokia. Leivoksia. Pari tuntia pöydän ääressä. --
Sitten sauna 3;sta kopeekasta. -- Kahvia. Teetä. Liköörejä ja nalifkoja
sekä viinaa ynnä lihaa tai kalapiirakkaa pöydällä illaksi. --
Pelinimitykset helpot oppia. Kuitenkin välistä erehdyin pahasti, kuten
esim. kerran saneessani, että minulla oli ruutupeli, vaikka olikin
patapeli, minulla kun näet oli vaan 7 pataa ja yksi huono ruutu
pakassa. Vaikka erehdys oli niin ilmeinen, ei minun sallittu sitä
korjata, vaan täytyi antaa kolmet sakot, jotka sitten kuitenkin
supistettiin yhteen ainoaan. Tämän johdosta strjäptshij luuli, etten
enää ollut lääkärikäynneillä hänen tyttärensä luona, kun muka olin
siitä suuttunut. -- Totia ei tarjottu useimmissa paikoin, luultavasti
rommin puutteen vuoksi. Tupakankin puute on ilmeinen. -- Tohtori osasi
latinaa ja vähän saksaakin, gorodnitshij saksaa, utshitel hyvin vähän
kumpaakin; sitäpaitsi muuan merikapteeni puhui norjaa ja lisäksi Ilja
Romanovitsh. -- Minkä vuoksi olemme täällä. -- Monet ovat vaivanneet
minua parannuskäynneillä. Toisten luona olen käynyt, toisten luona en.
Lotinapellossa, Vytegrassa, ja Bjelozersk'issa, 3-4 sataa henkeä
kussakin puhuu tshuudin l. vepsänkieltä.
Joseph Boguslavl. Mesenin kihlakunnassa on syrjäänejä Olemskoin
volostissa Vashka-joen varsilla kolmen sadan virstan päässä Mesenistä;
Pytshkoin volostissa, 500 v.; Izhma-slobodassa tuhat (tai 900) v.
Olemskoissa 150 sielua, Pytshkassa, 200-250, Izhmassa, 1000-2000.
Vashka-joki laskee Meseniin. -- Izhma on Tsiljmassa (kylmä).
[Tarkoittanee nimen mahdollista johtumista suomalaisesta sanasta
kylmä] -- Kaikki lähellä Vologdan rajaa. --
* * * * *
Inarissa muutin pappilasta viikoksi erääseen lappalaismökkiin 3/4.
Forster oli mukanani ja viimeisinä päivinä Schröderkin, niin että
meillä oli jotenkin ahdasta, varsinkin kun, paitsi meitä ja itse
talonväkeä, joita oli kokonaista viisi täysikasvuista henkilöä,
lampaitakin siihen oli majoitettu. Talvityö on lappalaisilla sangen
helppoa. Miesten työ näyttää pääasiallisesti olevan siinä, että ostavat
poroja, keittävät ruokaa ja välistä menevät kappaleen matkaa metsään
poroja siirtämään. Naiset kehräävät, kutovat, valmistavat nahkoja,
ompelevat ja kuljettavat puita metsästä, sekä menevät poroja
siirtämään, milloin miehet eivät sitä viitsi tehdä. -- Pari kertaa
syötiin, ensimäinen kerta kello 9 tai 10, toinen kerta illalla; tämä on
pääateria. Lihaa ja kalaa sekä lientä, tehtyä ryyneistä, jauhoista tai
petäjän sisäkuoresta.
Inarin lapin äänteet ovat vaikeita. Forsterin kieli taipui
keskustelussa paremmin kuin minun, esim. lausuessaan sanaa _akshu_,
jolloin saksalainen sch-äänne näyttää olevan hänellä apuna, samoin
sanassa _kuuhoeil_, laitos, johon kehruukset ripustetaan värttinällä
kehrättäessä. Vaikeimpia äänteitä on d, joka kuitenkin Inarissakin
tuntuu yksinkertaistuvan t:ksi, esim. infinitiivin lopussa. --
Inarin pappilassa meillä oli katekeetta Utsjoelta, mutta minä en
olisi tahtonut olla hänen sijassaan, sillä me ahdistimme häntä
kysymyksillämme vuorotellen, että hän välistä luuli tulevansa vallan
päästään pyörälle. Ääntämisen oppimista varten luin ensin hänen
kanssaan koko Piplian-historian ja aloitin sitten Renv[allin]
sanakirjaa, saadakseni siinä oleville suomalaisille sanoille
lappalaiset vastineet, mutta en ehtinyt siinä kahta kirjainta
kauemmaksi päästä. Mutta Aulivuolen [nimi kirjoitettu kahdella tavalla]
äijällä ja muilla sain, paitsi kieliopillisia seikkoja, Mat[euksen] 5,
6 ja 7 luvun Inarin murteelle käännetyiksi, sitäpaitsi joukon
suomalaisia sananlaskuja ja muita puhetapoja. Ukko Haulivuoli [nimi
kirjoitettu kahdella tavalla] tottui lopulla melkoisesti taivuttamaan
lappalaisia verbejä ja nomineja, mutta piti sitä jotenkin rasittavana.


42.
Akademikko Sjögrenille.

Kuola, 23 p:nä maaliskuuta 1842.
Kuola, 4 p:nä huhtikuuta 1842.
Arvoisa Herra Kolleegineuvos!
Matkastamme Inariin ja Stockflethin luo Norjaan lienee maist. Castrén
kirjoittanut, mitä siitä voisi olla sanottavaa. Inarissa viivyimme
vielä pari viikkoa sen jälkeen kun hän kirjoitti kirjeensä Teille,
Sieltä matkustimme Paatsjoen ja Sönnikylän (Syngel) kautta Kuolaan,
missä nyt muutaman viikon olemme oleskelleet opiskellen venättä, jota
taitamatta Venäjän-Lapissa ei ole helppo tulla toimeen. Käväisimme
täältä lähimmässä lappalaiskylässä, Kildinissa, mutta emme siellä
viipyneet kauan, kun sikäläiset lappalaiset tuntuvat olevan läheisen
Kuolan hemmoittelemia, ja sitä paitsi vakuuttivat puhuvansa vallan
samaa murretta mitä puhutaan Maaselässä (Imandran pohjoispäässä), minne
nyt parin päivän kuluttua olemme aikoneet matkustaa. Syngelin ja
Kildinin lappalaisten yhtäpitävien tiedonantojen mukaan Muotkan,
Petsamon, Paatsjoen, Näytämön, Syngelin ja Notoseron lappalaiset
puhuvat samaa murretta, huomaamatta itse mitään erilaisuutta, mutta
toista yhteistä murretta puhuvat Kildinin, Voronesjkin, Lävoserskin,
Semiostrofskin ja Maaselän pogostain lappalaiset. Jokostrofskin ja
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 06
  • Parts
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 01
    Total number of words is 3267
    Total number of unique words is 1828
    23.4 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    37.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 02
    Total number of words is 3321
    Total number of unique words is 1999
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 03
    Total number of words is 3378
    Total number of unique words is 1970
    23.7 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    38.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 04
    Total number of words is 3399
    Total number of unique words is 1981
    23.1 of words are in the 2000 most common words
    31.7 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 05
    Total number of words is 3553
    Total number of unique words is 1948
    24.9 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 06
    Total number of words is 3493
    Total number of unique words is 2011
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    33.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 07
    Total number of words is 3535
    Total number of unique words is 1937
    24.6 of words are in the 2000 most common words
    33.7 of words are in the 5000 most common words
    38.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 08
    Total number of words is 3580
    Total number of unique words is 1973
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    32.2 of words are in the 5000 most common words
    36.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 09
    Total number of words is 3510
    Total number of unique words is 1990
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    34.1 of words are in the 5000 most common words
    38.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 10
    Total number of words is 3472
    Total number of unique words is 1928
    23.3 of words are in the 2000 most common words
    33.1 of words are in the 5000 most common words
    38.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 11
    Total number of words is 3538
    Total number of unique words is 1988
    22.6 of words are in the 2000 most common words
    31.7 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 12
    Total number of words is 3453
    Total number of unique words is 1979
    24.5 of words are in the 2000 most common words
    34.1 of words are in the 5000 most common words
    40.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 13
    Total number of words is 3518
    Total number of unique words is 1952
    24.4 of words are in the 2000 most common words
    34.3 of words are in the 5000 most common words
    40.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 14
    Total number of words is 3569
    Total number of unique words is 1998
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    32.7 of words are in the 5000 most common words
    37.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 15
    Total number of words is 3572
    Total number of unique words is 1958
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    38.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 16
    Total number of words is 3497
    Total number of unique words is 1977
    23.1 of words are in the 2000 most common words
    32.9 of words are in the 5000 most common words
    38.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 17
    Total number of words is 3599
    Total number of unique words is 1995
    24.7 of words are in the 2000 most common words
    34.3 of words are in the 5000 most common words
    39.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 18
    Total number of words is 3520
    Total number of unique words is 1990
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    33.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 19
    Total number of words is 3343
    Total number of unique words is 1772
    23.0 of words are in the 2000 most common words
    31.6 of words are in the 5000 most common words
    37.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 20
    Total number of words is 3451
    Total number of unique words is 2010
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.3 of words are in the 5000 most common words
    33.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 21
    Total number of words is 3084
    Total number of unique words is 1613
    27.2 of words are in the 2000 most common words
    36.0 of words are in the 5000 most common words
    42.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.