Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 01

Total number of words is 3267
Total number of unique words is 1828
23.4 of words are in the 2000 most common words
32.6 of words are in the 5000 most common words
37.7 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.

ELIAS LÖNNROTIN MATKAT II: 1841-1844

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 98. Osa. II.


Helsingissä,
Suomal. Kirjallis. Seuran Kirjapainon Osakeyhtiö,
1902


SISÄLLYS
Esipuhe.
KYMMENES MATKA vv. 1841-42.
Yleiskatsaus.
1. Päiväkirjasta 12.III.41.
2. Päiväkirjasta 15.III.41.
3. Päiväkirjasta 19.III.41.
4. Arkiaterinrouva Törngrenille 20.III.41.
5. Tohtori Rabbelle 20.III.41.
6. Akademikko Sjögrenille 21.III.41.
7. Päiväkirjasta 22.III.41.
8. Päiväkirjasta 24.III.41.
9. Päiväkirjasta 26.III.41.
10. Päiväkirjasta 27.III.41.
11. Päiväkirjasta 30.III.41.
12. Tohtori Rabbelle 30? 31.III.41.
13. Päiväkirjasta 1.IV.41.
14. Päiväkirjasta 3.IV.41.
15. Tohtori Rabbelle 3.IV.41.
16. Päiväkirjasta 4-5.IV.41.
17. Kirje tohtori Lönnrotilta 8.IV.41.
18. Päiväkirjasta 9.IV.41.
19. Päiväkirjasta 11.IV.41.
20. Päiväkirjasta 17.IV.41.
21. Tohtori Rabbelle 30.VII.41.
22. Tohtori Rabbelle 19.VIII.41.
23. Tohtori Rabbelle 31.VIII.41.
24. Kyrön-matka.
25. Tohtori Rabbelle 31.X.41.
26. Päiväkirjasta 4.XI.41.
27. Arkiaterinrouva Törngrenille 11.XI.41.
28. Tohtori Rabbelle 12.XI.41.
29. Päiväkirjasta 17.XI.41.
30. Päiväkirjasta 24.XI.41.
31. Päiväkirjasta 7.XII.41.
32. Päiväkirjasta 17.XII.41.
33. Päiväkirjasta 23.XII.41.
34. Päiväkirjasta 26.XII.41.
35. Päiväkirjasta 31.XII.41.
36. Päiväkirjasta 13.I.42.
37. Päiväkirjasta 28.I.42.
38. Ote T:ri Lönnrotin kirjeestä 3-5.II.42.
39. Tohtori Rabbelle 5.II.42.
40. Päiväkirjasta 28.III.42.
41. Päiväkirjasta 2-.IV.42.
42. Akademikko Sjögrenille 23.III.42 (v.l.) = 4.IV.42 (u.l.).
43. Päiväkirjasta 5.IV.42.
44. Tohtori Rabbelle 2.V.42 (v.l.) = 14.V.42 (u.l.).
45. Kuolasta Kemiin 4.V.42.
45. Päiväkirjasta 4.V.42.
46. Akademikko Sjögrenille 2.VI.42.
47. Tohtori Rabbelle 24.VI.42.
48. Ylioppilas Adolf Törngrenille 26.VI.42.
49. Arkiaterinrouva Törngrenille 26.VI.42.
50. Maisteri Ståhlbergille 28.VI.42.
51. Tohtoreille Aspille ja Borgille 26? 28.VI.42.
52. Tohtori Rabbelle 1.VII.42.
53. Valtioneuvos Rafnille (konsepti) 1.VII.42.
54. Pastori Stockflethille 4.VII.42.
55. Tohtori Rabbelle (konsepti) 4? 5.VII.42.
56. Tohtori Rabbelle 11.VII.42.
57. Tohtori Rabbelle 15.VII.42.
58. Tohtori Rabbelle 23.VII.42.
59. Tohtori Rabbelle 3.VIII.42.
60. Tohtori Rabbelle 4.VIII.42.
61. Arkiaterinrouva Törngrenille 18-19.VIII.42.
62. Matkakertomus.
63. Akademikko Sjögrenille syysk. lop. 42.
64. Tohtori Rabbelle 8.X.42.
65. Tohtori Rabbelle alussa lokak. 42.
YHDESTOISTA MATKA v. 1844.
1. Tohtori Rabbelle 21.VII.44 (v.l.) = 2.VIII.44 (u.l.).
2. Lehtori Zittingille 13.VIII.44.
3. Tohtori Rabbelle 16.VIII.44.
4. Lehtori Ståhlbergille 24.VIII.44.
5. Tohtori Rabbelle 27.VIII.44.
6. Tohtori Rabbelle 14 & 18.X.44.
7. Rehtori Snellmanille (osittain konseptia) lop. lokak. 44.
8. Lehtori Zittingille alussa marrask. 44.
9. Tohtori Rabbelle 12.XI.44.
10. Rehtori Snellmanille 29.XI.44.
11. Tohtori Rabbelle 3.XII.44.
12. Pastori Sirénille 6.XII.44.
13. Pastori Sirénille 6.XII.44 (v.l.).
14. Tohtori Rabbelle 18.XII.44.
15. Nimineuvos von der Hagenille lop. helmik. 45.


Esipuhe.

Tämä nyt ilmestyvä "Lönnrotin matkojen" II:nen osa liittyy suoranaisena
jatkona I:seen, mutta toiselta puolen eroavat vuosien 1841-1844 matkat
niin paljon aikaisemmista, että näiden matkakertomusten julkaiseminen
eri osana näytti sopivalta. Toimitustyö on ollut samoissa käsissä
kuin edellisen osankin ja suoritettu samalla tavalla. Kuitenkin
venäjänkielisten sanain kirjoittamisessa on tässä osassa osaksi
poikettu edellisessä noudatetusta menettelytavasta. Kun niitä
kymmenennen matkan kirjeissä esiintyy verraten tiheässä, etenkin
yleis- ja erisnimiä, on ne yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi
kirjoitettu nykyaikuisemmin, niin että Lönnrotin osaksi vaihtelevasta
kirjoitustavasta huolimatta suhuäänteet on merkitty z:llä, zh:lla,
sh:lla, tsh:lla, shtsh:llä ja venäjän y y:llä. Sen joka haluaa
ottaa selkoa Lönnrotin transskriptionista, on siis turvautuminen
käsikirjoituksiin.
Mitä teokseen liittyviin karttoihin ja henkilöluetteloon tulee, on
vähäsen poikettu alkuperäisestä suunnitelmasta. Suomen kartan asemasta
on käytännöllisistä syistä pidetty parempana Pohjoissuomea ja Lappia
esittävä kartta, ja henkilöluetteloon on otettu kaikkien, eikä vaan
tärkeimpien, matkakertomuksissa esiintyvien henkilöiden nimet. Lyhyitä
elämäkerrallisia tietoja on annettu Lönnrotin läheisistä ystävistä ja
muutamista huomattavista henkilöistä sekä suomalaiselle lukijalle
oudommista ulkomaalaisista. Kartat on toimittanut ylioppilas J.O.
Granö, luettelon allekirjoittanut. [Henkilöluettelo ja kartta jätetty
pois tästä e-kirjasta.]
Helsingissä syyskuulla 1902.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteeri.



KYMMENES MATKA vv. 1841-1842.


[Saatuansa julkaistuksi tärkeimmän osan runosaaliistansa, eepilliset
ja lyyrilliset runot, kääntyi Lönnrotin huomio yhä enemmän
kielentutkimukseen. Tammikuussa 1841 hän yhdessä norjalaisen
kielentutkijan, pastori Nils Stockflethin kanssa läksi pitkälle
kielitieteelliselle tutkimusmatkalle aikoen Aunuksen kantta matkustaa
Venäjän- ja Norjan-Lappiin, vieläpä mahdollisesti samojeedienkin luo.
Yhdessä Stockflethin kanssa matkusti L. Ilomantsiin, josta yksin jatkoi
matkaa Salmin ja Veskelyksen kautta Petroskoihin. Mutta kun L. ei ollut
rajalla saanut asianomaista tarkastustodistusta passiinsa, keskeytyi
matka täällä. L. palasi takaisin kotimaahan, oleskeli kesällä m.m.
Laukossa ja läksi vasta syksyllä, tällä kertaa M.A. Castrénin seurassa,
Suomen-Lappiin. Castréniin yhtyi L. Kemissä, josta tutkijat yhdessä
matkustivat Inariin, käväisivät Stockflethia tapaamassa Karasjoella
(Norjan-Lapissa) sekä tekivät sen jälkeen talvella 1842 pitkän ja
vaivalloisen matkan Paatsjoen, Kuolan, Kannanlahden, Koudan, Kieretin,
Kemin ja Solovetskoin kautta Arkangeliin, jonne saapuivat toukokuun
lopussa. Huomattuansa samojeedinkielen tutkimuksen itsellensä
hyödyttömäksi L. luopui Arkangelissa tämän kielen tutkimusyrityksestä,
erosi Castrénista ja kääntyi heinäkuussa kotimatkalle kulkien osaksi
vesitse osaksi maitse Onegan, Kargopolin ja Vyitegran kautta
Lotinapeltoon. Lotinapellosta käsin teki L. vielä muutamia viikkoja
kestävän tutkimusmatkan vepsäläisten luo Ojattivirran latvoille. Kotiin
hän saapui lokakuussa.]

1.
[Päiväkirjasta.]

Säämäjärvi, 12 p:nä maaliskuuta 1841.
Tulin erääseen pappilaan. Minut vastaanotettiin kaikella sillä
teeskentelemättömällä hyväntahtoisuudella ja vieraanvaraisuudella, mitä
köyhät ihmiset voivat osottaa. Kahvia keitettiin ja pyytämällä
pyydettiin juomaan kolmas kuppi. Valitettiin, ettei juuri silloin
sattunut olemaan talossa teetä. Jos ei muuta puutu, niin siitä pulasta
pian on päästy, minä ajattelin, ja hain laukustani esille tötterön,
jonka onneksi olin säilyttänyt, vaikka viimeinen suomalainen kyytimies
ei ollut tahtonut kyyditä minua rajatullin ohi ilman että olin
tyhjentänyt vaelluskumppani-pahasestani, s.o. laukustani, kaikki
takavarikonalaiset tavarat. Pullo kerrattua viinaa, jonka Ilomantsin
pappilan vieraanvarainen väki oli minulle evääksi antanut, jätettiin
täten melkein täysinäisenä rajan toiselle puolelle, mutta teetä ja
sokeria minun oli sääli. Jos tulliherra tahtoo ne ottaa, niin ottakoon,
ajattelin. Mutta kyytimies tuumi: "Viis teidän teestänne ja
sokeristanne, mutta jos minut saadaan kiinni kyyditsemästä teitä
kiellettyine tavaroinenne, niin otetaan minulta hevonenkin." Sitten hän
kertoi tarinan miehestä, joka joutui kiinni yrittäessään salaa tuoda
rajan yli vähän kahvia. Sekä kahvi että reki ja hevonen oli otettu
takavarikkoon, ja samoin olisi käynyt omistajankin, ellei hänellä olisi
ollut niin notkeat ja lujat jalat, että vahvasta lumesta huolimatta,
joka esti häntä ajamasta takaa, pääsi pakoon metsään. Erään toisen
hevonen oli otettu siitä, että miehen taskusta oli löydetty pullo
viinaa. Tämä kaikki ei kuitenkaan minua pelästyttänyt, tahdoin pitää
teeni ja kahvini, ja sen sainkin viimein tehdä sillä ehdolla, että
maksaisin miehen hevosen, jos se niiden takia otettaisiin
takavarikkoon. Ja tultuamme tulliasemalle, tulliherra osotti laukulleni
sellaista ylenkatsetta, ettei edes suonut sille katsettakaan. Täten
minulla oli tallella tee-tötteröni, jonka nyt annoin papin rouvalle
auttaakseni häntä pulastaan. Heti "samovari" oli toimessa ja tee
valmis, jota sitten juotiin runsaat määrät. Samovari, teekeittiö on
venäläinen sana ja merkitsee: itsekiehuttaja. Oli kaksi tällaista
abderalaista kaivoa talossa. Ettei niiden itsekiehuttavaa ominaisuutta
kuitenkaan tule ottaa niin aivan vakavalta kannalta, sen huomaa
edellämainitusta. Ennenkuin minulta oli saatu teetä, ne itse eivät
kyenneet sitä keittämään. -- Seuraavana päivänä juotiin aamupäivällä
sekä teetä että kahvia, mutta kun pappi illalla kysyi vaimoltaan, miksi
hän ei jo tuonut pöytään teetä, vastattiin tähän: sahara net [ei ole
sokeria], jolloin sananlasku: "viittä vaivanen vajalla, ei yhtä
sianlihoa", juolahti mieleeni. Tällöin aikaisemmin kuolemaan tuomittu
sokerivarastonikin tuli hyvään tarpeeseen.
Se, joka ei omin silmin ole nähnyt sitä sokkelomaista rakennustapaa,
jota rahvas Venäjän-Karjalassa ja Aunuksen kuvernementissa
käyttää, ei mistään selityksestä voi saada siitä selvää käsitystä.
Varakkaanpuoleiset perheet asuvat kaksikerroksisissa taloissa, joiden
kummassakin kerroksessa on 2-3 asuinhuonetta. Kummallakin on porstua
(sintso), mistä portaat johtavat ylös ja alas. Sitäpaitsi on erityiset
varastohuoneet, 2-3 luvultaan, ja niihin mennään mainituista
sintsoista. Toiset alemmasta sintsosta alaspäin johtavat portaat vievät
pihalle, toiset navettaan ja talliin. Ylemmästä sintsosta johtavat
yhdet portaat alasintsoon, toiset talliin ja navettaan ja vielä
kolmannet ullakolle. Paitsi aittoihin viepi jommastakummasta ovi
vajaankin (sarajaan). Jos nyt siis asuu yläkerrassa ja pimeässä lähtee
tuolle vaaralliselle retkelle alas, niin täytyy joko monivuotisen,
paikalla asumisen kautta saavutetun kokemuksen nojalla olla hyvin
tottunut paikkoihin tai myöskin auttamattomasti joutua eksyksiin.
Minulle sattui kerran että ainakin neljännestunnin ajan harhailin
eksyksissä suojasta suojaan. Viimein katsoin olevani hukassa ja aioin
juuri paneutua pitkäkseni eräässä huoneessa olevalle kovanpuoleiselle
esineelle, jos mahdollista nukkuakseni ja täten odottaakseni seuraavan
päivän valkenemista; harmissani en tahtonut huutaa apua. Silloin tuli
muuan naiseläjä palava päre kädessä ja pelasti minut kurjasta
tilastani. Olin silloin navetassa, allani oven suussa oleva vanha
heinähäkin puolisko.


2.
[Päiväkirjasta.]

Petroskoi, 15 p:nä maaliskuuta 1841.
Aunukselaiset, jotka puhuvat suomea, sanovat puhuvansa _Lyvvin_ kieltä.
Tämän sanan johto lienee etsittävissä venäläisestä sanasta ljudi
[luetaan ljuudi, merkitsee ihmiset, väki], varsinkin kun itse kansan
nimenä tämän ohella on _lyydiköt_. Tähän kieleen on paljo sekoittunut
venäläisiä sanoja, sekä tarpeellisia että tarpeettomia. Sanojen muoto
eroaa sitäpaitsi hieman suomalaisesta. Muodot _kävyn, kävyä_ vastaavat
[suomen] muotoja _käyn, käyä_, elatiivin pääte _-s_ vastaa suomalaista
päätettä _-sta_; paremban, suurembamks; andan ja annan; yhtelle; tuoda;
nähdä; _netsi -in_ tämä; _äiänkö netsis_(tä) _heposes_(ta,) (tästä
hep.) _andoit_? -- _hätken (hätki)_ = viikon (kauan); _oletko k.
linnasch_?; -- _hura_ = vasen; _hura käsi_: -- _parsi_ = hirsi, tukki;
-- _nygö_ = nyt; -- _järelle, järille_ = jälelle; _pohatembat_ =
pohatammat; -- _siiritse_ = sivutse; -- _kaaritsee, kaarita_ =
haiskahtaa; _mutakat_ = vorot, rosvot: -- _pertsukka_ = sormikas; --
_arta, ardan_ -- ulku; -- _meresi_ = rysä; _liippi_ = huovi; --
_elgentää, ellentää_ = ymmärtää; -- _kudama_ = mikä, joka; _kudamas
tulet_: -- _rääpyskä, rääpöi_ = muikku; -- _ääreh_ = pois; _meni
ääreh_; -- _työlöitä, suoloita, maaloita_ = töitä j.n.e.; --
_päiväläinen_ = kasakka; -- _kivilöinen_ = kivonen, kivyt; -- _jupka_ =
hame; -- _kaluin_ = kaivin; -- _nenka_ = muka (aivan, vastauksissa),
syntynyt sanoista _niin ikään_; -- _nenkoinen, nenkoma_ = semmoinen: --
_myö, työ, hyö -- hyö kävväh_; -- _andasin_; -- topia[-, nominatiivi]
_topiu_ pitkä. -- _Paikan ranta_ = huivin reuna.
Samoin kuin Suomessa, täälläkin kieli jonkun verran vaihtelee eri
pitäjissä. Vuokkiniemen ja Repolan murteet ovat karjalan ja aunuksen
sekoitusta.
Oma erityinen murteensa on _vepsänkieli_, jota saamaini tiedonantojen
mukaan puhutaan Solttijärvessä, 60 virstaa etelään Petroskoista. Sitä
lyydikköläiset tuskin ollenkaan ymmärtävät. Jos joku puhuu
ymmärtämättömästi, annetaan hänelle soimuunimi vepsäläinen. Lyytiköt
eroavat pohjoisista bogosteista, Lindajärvestä, Repolasta,
Rukavaavasta j.n.e.; näitä sanotaan lappalaisiksi.


3.
[Päiväkirjasta.]

Petroskoi, 19 p:nä maaliskuuta [1841].
Ihmeellisen huono mulla on onni passieni tautta. Tultuani 30
peninkulmaa Kajaanista huomasin vasta Ilomantsissa, että kielenkääntäjä
oli, kääntäessään passin venäjäksi, supistanut kahden vuoden ajan
kahteen kuukauteen. Passin ollessa tällainen, en voinut luottaa sen
kelpaavaisuuteen Venäjällä ja lähetin sen Stockflethin mukana, joka
silloin erosi minusta, takaisin, pyytäen uutta. Mutta kun kuvernööri
[Lagerborg] oli poissa Oulusta juuri kirjeeni saapuessa sinne, oli vain
veitsellä raapittu pois sana mesetsa (kuukautta) ja kirjoitettu goda
(vuotta) sijaan. Tämä temppu oli tehty niin taitavasti, että melkoinen
reikä, jotenkin numeronollan kokoinen, oli goda sanan rinnalle
ilmestynyt poisraavitun sanan sijalle. Kun kuitenkin viimeinkin tahdoin
päästä rajan toiselle puolelle, en malttanut toistamiseen anoa uutta
passia, vaikka se täten korjattuna itse teossa saattoi olla entistään
huonompi. Tosin kielenkääntäjä passin alareunaan oli kirjoittanut
todistuksen, että passi oli voimassa kaksi vuotta, mutta
kielenkääntäjän sanoilla on enimmäkseen merkityksensä käännöksessä,
eikä siinä, mitä hän sen ohella todistaa. Näin ollen saavuin
Tulomajärven pitäjän Kollatselän kylässä olevaan rajatulli-taloon.
Rajatullivirkamies (tamozhnik) oli edellisenä yönä palannut matkalta
Aunuksesta. Hän oli vielä vuoteessa, kun päivällisaikaan tulin perille
ja tahdoin näyttää passiani, noudattaen asetusta, joka oli luettavana
passin takasivulla ja joka määräsi, että se oli ensi rajatullissa
näytettävä. "Se on tarpeetonta", näin kuului yhä vielä vuoteessaan
venyvän herran vastaus. Ei laukkuakaan tarkastettu, niin että kirjani
ja paperini saivat olla rauhassa ja minäkin esteettömästi sain jatkaa
matkaani. Tämä kun tapahtui rajaa pitkin, oli minulla huvi 55 virstan
päässä kulkea toisen tulliaseman kautta, joka oli Veskelyksen
kirkonkylässä. Siellä ei tulliherra ollut kotona, vaan oli, kuten
kerrottiin, matkustanut viemään takavarikkoon otettuja tavaroita
Petroskoihin. Täälläkään ei tarvinnut avata laukkua, kun sotamies uskoi
kyytimieheni vakuutusta, ettei se sisältänyt muuta kuin kirjoja. Näin
tulin tänne Petroskoihin 15:ntenä päivänä maaliskuuta ja vein passini
seuraavana päivänä poliisikamariin. Luulin että kaikki oli hyvällä
kannalla, mutta eilen, 18:ntena päivänä, sain poliisikamarista sanan
tulla sinne. Siellä poliisimestari (gorodnitshij) julisti minulle,
ettei minulla ollut oikeutta sillä passilla oleskella täällä, vaan että
minun oli lähdettävä takaisin rajan yli. "Minkä tähden?" -- "Sen
tähden, ettei sitä ole näytetty rajatulliasemalla." Selitettyäni syyn,
miksi siinä ei ollut rajatullimestarin nimikirjoitusta, ei tulos ollut
parempi kuin että minun täytyi lähteä kaupungista joko hyvällä tai
pahalla. Sieltä menin kuvernöörin luo, toivoen hänen kauttansa saavani
asiani paremmalle tolalle. Mutta tämäkin toivo petti. Sen verran etua
saavutin kuitenkin, ettei minun tarvinnut matkustaa takaisin koko
matkaa, vaan ainoastaan lähteä lähimmälle rajatulliasemalle, mistä
saatuani tulliherran tarkastuskirjoituksen saatoin palata. Näin lakia
noudatetaan. Minun olisi siis pitänyt riidellä siksi kun olisin saanut
tarkastustodistuksen Kollatselässä, tai myöskin Veskelyksessä odottaa
tulliherran paluuta, jotta olisin päässyt tekemästä tuote 86 virstan
pituista matkaa edes takaisin. Mutta miten olisin voinut edes aavistaa
sellaista? -- Mennessäni kuvernöörin luo otin mukaani tohtorinkirjeen
sekä muutamia muita asia-papereita, niillä tarvittaessa todistaakseni,
etten matkustanut väärällä nimellä. Näitä minun ei kuitenkaan tarvinnut
näyttää. Oltuaan vähän aikaa poissa huoneesta kuvernööri palasi ja
pyysi minua käymään sisälle rouvansa luo, joka muka oli sairas. Tämä
kaiketi oli, ajattelin heti itsekseni, jonkunmoinen koe (eli
lääkintätieteellinen tutkinto), jonka piti näyttää, olinko todella
lääkäri. Seurasin kuvernööriä sinne, ja rouva kertoi minulle --
saksaksi -- että hän vilustuksen jälkeen jo kolme viikkoa oli ollut
pahoinvoipana: oli ollut kuumetta, verenvuotoa nenästä y.m. Kysyttyäni,
miksi hän ei ollut kutsuttanut oman kaupungin lääkäreitä -- näitä
kuuluu olevan kokonaista kolme -- vastattiin vaan, ettei sitä oltu
tehty, kun oli odotettu taudin muuten paranevan. Tästä sain vielä
varmemman vakaumuksen siitä, että tauti oli pelkkä veruke, jonka
avulla joko tahdottiin saada tilaisuus nauraa kummallisella
matkustaja-hölmöllä tai asettaa hänet koetukselle lääkintätieteessä.
Jos tarkoitus oli edellinen, saatoin hyvin vastata heidän
toivomuksiansa, sillä ollen hämilläni koko tutkistelun johdosta, puhuin
saksaa erinomaisen huonosti enkä tahtonut muistaa edes tavallisimpia
puheenparsia. Täyttääkseni jälkimäisen tarkoituksen istuuduin ja
kirjoitin reseptin -- erästä hiostavaa teetä -- pyytäen lähettämään
apteekkiin: sinne se luultavasti ei koskaan tullut, vaan joutui kaiketi
kotilääkärin käsiin. Olisipa ollut hyvä, jos en olisi ollut niin
hämilläni, niin että olisin voinut panna rouvan itsensä koetukselle ja
todistaa hänelle, ettei hän ollut sairas. Mutta kun saksa minulta sujui
niin huonosti, luovuin koko aikeesta. Palattuamme kuvernöörin
huoneeseen, pyysin saada jäädä kaupunkiin ainakin 3-4 vuorokaudeksi,
ennenkuin matkustin rajatulliasemalle. Tähän suostuttiin.


4.
Arkiaterinrouva Törngrenille.

Petroskoi, 20 p:nä maaliskuuta 1841.
Arvoisa Professorinrouva!
Koska Te itse velvotitte minua joskus kirjoittamaan, missä oleskelen ja
miten voin, ja koska aina siitä perin kun viime kesänä läksin Laukosta,
olen laiminlyönyt tämän velvollisuuden täyttämisen, tahdon nyt
lyhykäisesti kuvata, miten olen viettänyt tämän ajan. Kohtaamatta
mitään sanottavaa viivytystä matkalla tulin Kajaaniin, missä muutamaksi
kuukaudeksi taas ryhdyin virkatehtäviini. Ticklénin, Aspin ja minun
välillä ennen tapahtuneen sopimuksen mukaan tapasimme toisemme 11:ntenä
päivänä syyskuuta tarkastusmatkoillamme paikkakunnalla, missä
lääkäri-piirimme rajatuksin yhtyvät. Tohtori M. Lindfors, jonka
lääkäri-piiri niinikään rajoittuu samoihin seutuihin, oli hänkin
luvannut samaan aikaan saapua paikalle, mutta ei tullutkaan. Me muut
olimme siellä yhdessä kaksi ja puoli vuorokautta. Meillä oli sangen
hauskaa; oleskelimme sisällä, sillä ulkona satoi lunta lakkaamatta.
Niistä tuoreenpuoleisista terveisistä, jotka Laukosta toin Ticklénille,
hän oli suuresti mielissään. Ellei hän jo itse ole kirjoittanut, saan
nyt lähettää häneltä vastaterveisiä. Sekä ulkonäön että muun puolesta
hän on vallan kuin ennen. Hän voi muuten vallan hyvin ja on ostanut
itselleen oman talon vallan läheltä Raahea. Tämän kohtaamisemme aikana
päätettiin muun muassa ruveta julkaisemaan _Suomi_-nimistä
aikakauskirjaa, jolle sitten kirjevaihdon kautta saatiin useita
avustajia.
Joulukuun alussa tuli norjalainen kirkkoherra Stockfleth rouvineen
Kajaaniin. Rouva asui Paltamon pappilassa, ja Stockfleth itse opiskeli
suomea minun luonani. Kuukauden kuluttua hän ja minä yhdessä
matkustimme Karjalaan, mistä hän 12:ntena päivänä helmikuuta palasi,
noutaen vaimonsa Paltamon pappilasta ja matkustaen äärimäiseen Lappiin,
minne hän kaiketi maaliskuun loppupuolella saapunee. Luultavasti hän
nyt jo vähitellen on perillä. Minä taas jatkoin Karjalasta matkaani
tänne, asun nyt täällä erään venäläisen papin luona ja noudatan paastoa
hänen ja hänen rouvansa kanssa. Tästä paastoamisesta voin niin hyvin,
että toivoisin sitä jatkuvan pitkin vuotta, eikä vaan pääsiäiseen.
Täältä lähden muutaman päivän kuluttua maalaispitäjiin. Huhtikuun
lopulla luulen saapuvani Vienanmeren rannalla olevaan Kemin
kaupunkiin, josta olen aikonut ensi avovedellä matkustaa Arkangeliin.
Viimemainitusta paikasta lähden Venäjän-Lappiin, missä olen aikonut
koko kesän tutkia heidän kieltänsä. Syksyllä tulen Kuolan kautta
Norjan-Lappiin, missä sopimuksen mukaan taas tapaan Stockflethin. Vasta
tämän jälkeisenä talvena palaan Suomeen ja toivon kohta sen jälkeen
saavani tilaisuuden käydä Laukossa Teidän perhettänne tervehtimässä.
Jos kohta jo olen ollut täällä 5 vuorokautta, olen niin vähän liikkunut
kaupungilla, ettei minulla ole paljoa muuta siitä sanottavaa kuin että
se on kooltaan niin suuri kuin kaksi kolmannesta Helsinkiä, että kadut
ovat hyvin leveät, toreja on useita, useita kivitaloja, muuten muhkeita
puutaloja, joista monet ovat kaksikerroksiset; lisäksi kaupungissa asuu
kuvernööri, piispa, kolme lääkäriä y.m. Kaupunki on vallan Äänisjärven
rannalla. Ympäristön kylissä, lukuun ottamatta ihan lähimpiä, puhutaan
suomea, mutta kaupungissa enimmin venättä. Paaston aikana täällä
eletään siten, että ensiksi kello 8 a.p. juodaan joko 3 kuppia kahvia
tai 5-6 kuppia teetä, sitten kello 1 syödään annos lihalientä ynnä
leipää sekä annos keitettyä kalaa ynnä leipää. Illalla kello 6 juodaan
5-6 kuppia teetä, ja kello 8 tai 9 illalla syödään toistamiseen vallan
samoja ruokia kuin päivälliseksi. Näin on ollut viiden vuorokauden
aikana, ja samaa ruokajärjestystä luultavasti saisin noudattaa
pääsiäiseen asti, jos niin kauaksi jäisin tänne. Rikkaissa taloissa
sanotaan kuitenkin paastonkin aikana yltäkylläisesti nautittavan
luvallisia ruoka-aineita.
Tänään kastettiin kirkossa muuan saksalainen luterinuskoinen
kreikanuskoon; minun teki kovasti mieli mennä kirkkoon katselemaan tätä
jotenkin harvinaista seremoniaa, mutta kun posti lähtee huomenna ja
minulla on useita kirjeitä kirjoitettavana, päätin jäädä kotia.
-- -- -- -- --.
Olen yhä edelleen
Kunnioittaen
Teidän nöyrin palvelijanne:
Elias Lönnrot.


5.
Tohtori Rabbelle.
Petroskoi, 20 p:nä maaliskuuta 1841.
Rakas veli!
Jotta jäljellä oleva osa Venäjän Historiaa kerrankin tulisi painoon,
lähetän nyt Sinulle käsikirjoitusta pyytäen, että sen painatuksesta
sopisit Vaseniuksen kanssa, miten itse parhaaksi näet. Osa
käsikirjoituksesta on vielä korjaamatta, ollen siinä kunnossa missä se
on lähtenyt G. Ticklénin kädestä. Puhu Akianderin, Ståhlbergin tai
Cajanin tai jonkun muun kanssa, jonka vaan saat työhön taipumaan, että
hän tekisi tarpeelliset korjaukset, josta vaivasta saisi kymmenen
kappaletta tai enemmänkin koko historiaa. Akianderiin olisi sitäpaitsi
turvauduttava, että hän antaisi käytettäväksi ne korjaukset, jotka hän
Karamsinin suuren historian mukaan on tehnyt Herrman'in Venäjän
historiaan. Tätä viimemainittua näet Ticklén juuri on noudattanut.
Mikäli nämä korjaukset koskevat vielä painamatonta osaa, olisi ne ennen
painatusta tehtävä käsikirjoitukseen, ja muut, jotka koskevat jo
painettuja arkkeja, olisi pantava lyhyenä liitteenä teoksen loppuun.
Saattaisipa tapahtua niin, että vaikka monet harmia herättävät paikat
pyhitäänkin pois, kuitenkin useita sellaisia jää jäljelle, jotka ovat
painoasiamiehelle vastenmielisiä. Mutta jos ei niin kirjavaa
käsikirjoitusta kuin kysymyksessä olevasta tietysti tulee, kaikkine
siihen tehtävine korjauksineen, sovi laskea herra painoasiamiehen
kouraan, niin lienee välttämätöntä kirjoituttaa se kokonaan puhtaaksi.
Tämän kaiketi tekisi Ostrobothniensis [pohjalainen] Bäckvall, jos saa
vaivoistaan kirjaa joitakuita kappaleita tai myös rahamaksua, mikä
hänelle saattaa olla vielä tervetulleempaa, hän kun on hyvin varaton.
Joka tapauksessa on parasta, että ennen painatuksen alkamista hankitaan
painatuslupa, mitä varten jo painetut arkit sekä vielä painamatta oleva
osa lienee tarkastettavaksi jätettävä, jotta koko teokselle saataisiin
painatuslupa yhdeltä ainoalta painoasiamieheltä. Tässä seuraa mukana
eri lehdelle kirjoitettu esipuheentapainen ynnä sisällysluettelo.
Toivomukseni oli ollut saada tämän sisällysluettelon sijaan teoksen
alkuun sellainen lyhyt sisällyksen supistus kuin Suomen Historiassa
(Cajanin tekemä) on. En ole rohjennut vaivata häntä ehdottamalla, että
hän sen tekisi, hän kun paraikaa taitaa suoritella tutkinnoitaan; mutta
jos hänellä tai jollakulla toisella olisi aikaa ja halua sellaisen
kirjoittamiseen, olisi se sangen hyvä asia. Oma aikani kuluu niin
kokonaan suomen, venäjän ja lapin kielioppiin, etten ehdi toimia mitään
muuta. Kun kysymyksessä olevan historian painatusta ei siis sic
stantibus rebus [asioiden niin ollen] niinkään pian voida panna edes
alkuun, ja kun sanomalehti- ja muita tilaajoita niin usein on petetty
lupauksilla heidän maksamiensa rahojen korvauksesta, ei saattane olla
haitaksi ilmoittaa jossakin helsinkiläisessä lehdessä heikkouskoisten
vahvistukseksi, että luvatun korvauksen saannista on hyviä toiveita.
Siitä hyvästä tarjoumuksestasi, että raha-asioissa voin turvautua
Sinuun, olen Sinulle suuresti kiitollinen. Matkaani varten olen tosin
varannut itselleni jonkun verran rahoja, mutta en vielä voi tietää,
onko niitä riittämään asti. Mutta niistä 150 pankko-ruplasta, jotka
lupasin Vesilahden kappalaiselle Kustaa Ticklénille siitä vaivasta,
mikä hänellä on ollut Mehiläistä varten kirjoittamastaan Venäjän
Historiasta, en vielä ole maksanut enempää kuin puolet, joten 75 ruplaa
vielä on maksamatta. Pyydän Sinua lähettämään ne hänelle minun
puolestani, kun hän nyt on tehtävänsä loppuun suorittanut.
Stockflethista erosin Ilomantsissa. Sieltä matkustin Tohmajärven,
Pälkjärven, Kuskealau, Impilahden, Salmin, Tulomajärven. Veskelyksen,
Säämäjärven ja Viidanan seurakuntien kautta tänne. Täällä nyt olen
ollut 5-6 vuorokautta ja aion parin vuorokauden kuluttua taas lähteä
liikkeelle vähitellen matkustellakseni kokoilemassa, mitä filologisessa
suhteessa voi olla saatavissa. Näin tulen Vienanmeren rannalla
sijaitsevaan Kemiin, mistä ensi avovedellä lähden Arkangeliin. Siellä
en viivy pitkään, vaan lähden matkaamaan Kuolaa kohti Venäjän-Lapin
kautta, missä aion viettää koko kesän. Kuolaan luulen saapuvani vasta
myöhään syksyllä, ja sieltä lähden meren rannikkoa pitkin Vesisaareen
ja Alattioon; jommassakummassa näistä paikoista tulen tapaamaan
Stockflethin. Alattiosta sitten palaan suoraa tietä Tornion ja Oulun
kautta Kajaaniin. Jotenkin tällainen on matkasuunnitelmani. Tosin se
tuntuu vievän paljon aikaa, mutta olen tottunut työskentelemään
matkoilla, joten ajanhukka ei tulle aivan suuri. Lapin kielen
tunteminen on minulle oleva hyvin tärkeä sanakirjayrityksessäni, jos
siitä aiotaan enempää kuin pelkkää tunnettujen sanojen ja niiden
käännösten luettelemista. Jopa toivoisin ainakin sen verran perehtyväni
samojeedienkin kielen perusteihin, että tietäisin, olisiko siitä suurta
voittoa saavutettavissa suomenkielelle. Mutta siihen ei vielä riittäne
aikaa, kun sellainen tutkimus, jos siitä toivoisi joitakin määrättyjä
tuloksia, yksinään veisi aikaa ainakin puolen vuotta. Täytyisi
näet opiskella kieltä, josta ei edes vielä tietääkseni ole
kirjoitettu yhtään kielioppia. -- Koska yliopiston sanakirjalliset
käsikirjoituskokoelmat tähän asti ovat olleet Renvallilla ja hän nyt
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 02
  • Parts
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 01
    Total number of words is 3267
    Total number of unique words is 1828
    23.4 of words are in the 2000 most common words
    32.6 of words are in the 5000 most common words
    37.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 02
    Total number of words is 3321
    Total number of unique words is 1999
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    29.6 of words are in the 5000 most common words
    33.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 03
    Total number of words is 3378
    Total number of unique words is 1970
    23.7 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    38.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 04
    Total number of words is 3399
    Total number of unique words is 1981
    23.1 of words are in the 2000 most common words
    31.7 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 05
    Total number of words is 3553
    Total number of unique words is 1948
    24.9 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 06
    Total number of words is 3493
    Total number of unique words is 2011
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    33.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 07
    Total number of words is 3535
    Total number of unique words is 1937
    24.6 of words are in the 2000 most common words
    33.7 of words are in the 5000 most common words
    38.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 08
    Total number of words is 3580
    Total number of unique words is 1973
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    32.2 of words are in the 5000 most common words
    36.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 09
    Total number of words is 3510
    Total number of unique words is 1990
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    34.1 of words are in the 5000 most common words
    38.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 10
    Total number of words is 3472
    Total number of unique words is 1928
    23.3 of words are in the 2000 most common words
    33.1 of words are in the 5000 most common words
    38.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 11
    Total number of words is 3538
    Total number of unique words is 1988
    22.6 of words are in the 2000 most common words
    31.7 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 12
    Total number of words is 3453
    Total number of unique words is 1979
    24.5 of words are in the 2000 most common words
    34.1 of words are in the 5000 most common words
    40.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 13
    Total number of words is 3518
    Total number of unique words is 1952
    24.4 of words are in the 2000 most common words
    34.3 of words are in the 5000 most common words
    40.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 14
    Total number of words is 3569
    Total number of unique words is 1998
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    32.7 of words are in the 5000 most common words
    37.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 15
    Total number of words is 3572
    Total number of unique words is 1958
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    33.5 of words are in the 5000 most common words
    38.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 16
    Total number of words is 3497
    Total number of unique words is 1977
    23.1 of words are in the 2000 most common words
    32.9 of words are in the 5000 most common words
    38.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 17
    Total number of words is 3599
    Total number of unique words is 1995
    24.7 of words are in the 2000 most common words
    34.3 of words are in the 5000 most common words
    39.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 18
    Total number of words is 3520
    Total number of unique words is 1990
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    29.4 of words are in the 5000 most common words
    33.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 19
    Total number of words is 3343
    Total number of unique words is 1772
    23.0 of words are in the 2000 most common words
    31.6 of words are in the 5000 most common words
    37.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 20
    Total number of words is 3451
    Total number of unique words is 2010
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    29.3 of words are in the 5000 most common words
    33.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat II: 1841-1844 - 21
    Total number of words is 3084
    Total number of unique words is 1613
    27.2 of words are in the 2000 most common words
    36.0 of words are in the 5000 most common words
    42.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.