Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 30

Total number of words is 3487
Total number of unique words is 2044
22.4 of words are in the 2000 most common words
30.9 of words are in the 5000 most common words
35.6 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
arhhierein Niikkalan luo ja viekoitteli hänet muuttamaan muutamia
vanhan uskon sanoja. Muutaman varsin harvan sanan he lisäsivät ja
ottivat pois muutamia muita. Useita päiviä ja öitä he työskentelivät
yhdessä. Yhdeksi yöksi tuli matkustajia, jotka pyysivät yömajaa, mikä
heille myönnettiinkin. Kun luultiin heidän vaipuneen uneen, alettiin
työ uudelleen. Mutta entä jos nämä kuuntelevat ja ilmaisevat, sanoi
Niikkala, johon piru kuului vastanneen, että oli parasta koettaa,
olivatko todella nukkuneet, nimittäin pistämällä heitä neulalla
kantapäähän. Nämä rukoilivat Jumalaa, että voisivat koetuksen kestää,
ja sen he kestivätkin. Täten kuuntelivat koko yön. Sittenkuin kaikki
oli muutettu paholaisen mielen mukaan, kaivettiin kirjat maahan monta
syltä syvälle, ja piru kasvatti siihen paikkaan suuria puita, koivuja,
kuusia ja mäntyjä. Sitten Niikkala näinä aikoina meni tsaarin luo.
Tsaari piti hänestä paljon, ja hän oli silloin oppinein mies koko
Venäjällä, Sen tähden ei ensimäinen, eivätkä muut vartijat rohjenneet
lyödä hänen päätänsä poikki, kuten oli käsketty. Hän tuli tsaarin luo
ja kertoi nähneensä unta, ettei silloin voimassa oleva usko ollut
oikea, vaan että se oli väärennetty vanhasta oikeasta uskosta, joka oli
eräässä paikassa säilyneenä vanhoissa kirjoissa, joiden yli oli
karttunut maata ja kasvanut puita; niin vanhoja ne olivat. Mentiin
tutkimaan, oliko uni tosi, ja löydettiin maahan kaivetut kirjat. Tsaari
luuli Jumalan näin säätäneen ja vaati, että kaikki omistivat täten
muutetun uskon. Näin tapahtui. Mutta kirottu on jokainen, joka ottaa
pois tai lisää kirjaimenkin. Monet pysyivät kuitenkin vanhassa uskossa,
ja heidän tähtensä Jumala vielä ylläpitää maailmaa, muuten kaikki
aikoja sitten olisi ollut mennyttä. -- Tämän kertomuksen kuultuani oli
minun puolestani tekeminen selkoa siitä, missä meidän uskomme erosi
heidän uskostaan, minkä tein niin hyvin kuin taisin, nimittäin että me
Vapahtajan ansion vuoksi turvaudumme Jumalan armoon, mutta että he
ansiokkaiden ihmistenkin nojalla Häntä avuksi huutavat, kun me taas
emme usko heidän voivan mitään aikaansaada, ei edes itse Bogoroditsan
[= Jumalan äidin, Neitsyt Marian.] Mutta usein -- sanoi vastaväittäjäni
-- herra tekee sen, mitä hänen lempipalvelijansa pyytää häntä muille
tekemään, ja niin Jumalakin tekee. Arvelin, ettei minun ollut sopivaa
väitellä tästä hänen kanssaan. Sitten puhuttiin rinnan ristimisestä,
paastosta y.m. sellaisesta.


53.
"Matkalta."
Kostamus. Mikitän tytärtä ensin kosi Dmitrein nuorin poika, sitten
Vaskon. Haittarikas. Dmitrei: "Meillä et näe muuta romua huoneissa kuin
laskutauluja." Minulta kysyttiin, kummalle puolestani annoin etusijan.
Annoin välttelevän vastauksen, kiitin kuitenkin Vaskon poikaa,
moittimatta Dmitrein poikaa. Mutta hän on niin poikamainen, tekee
kaikennäköisiä kepposia matkoillaan, sanoi isäukko. "Poikalapsi
pillomusna, raivona ori parempi (tytär tyynenä parempi)." -- Ei
tahdottu ottaa maksua ruuasta ja asunnosta. "En tieä pitäisikö siitä
mitänä ottaa."
15 virstaa Kontokkiin, jonne johti hyvä polku, kuljin yksin. Poikkesin
Sallisen luo, jolla oli yksi veljistään Suomessa Tornion seuduilla.
Itsekkin hän jonkun aikaa oli ollut luteerilainen. Nyt oli taas
siirtynyt kreikanuskoon. Oli karannut sotapalveluksesta Persian
rajalta. Kaksi miestä ollut. Oli ajettu takaa, mutta muuan akka ratsain
tullut vastaan ja antanut hevosensa. Toisen kerran olivat poikenneet
taloon, missä aiottiin murhata. Kangasta kutova tytär oli merkeillä
ilmaissut sen. Heidän mentyään pois iltapimeässä isäntä oli palkatun
murhaajan seurassa tullut pihalla vastaan ja oli sitten kauan
päresoihtu kädessä etsinyt nurkissa. -- Kauhea tapaus kerrottiin
eräästä, joka murhasi oman poikansa Äänisjärven tai Laatokan tienoilla.
Poika yhdeksän vuotta poissa oltuaan lomalle. Tapaa sisarensa naituna
muutamaan taloon, josta oli kymmenen virstaa vanhempien luo. Ei ilmoita
itseään heti vanhemmilleen, ja murhataan yöllä. Sisar tulee kahta
päivää myöhemmin ja kysyy, missä Okahvana on. Vanhemmat eivät ole
tietävinään j.n.e. -- Pojat olivat tehneet pesänjaon, asuivat kahdessa
uudessa pirtissä. Kontokissa kuusi taloa. -- Siellä yötä. Viisitoista
virstaa Luvajärveen. Matkan päässä lauttapaikka. Lautta kaikeksi
onneksi minun puolellani. Homa Sirkeisen luo. Sirkeisiä 3 veljestä.
Äsken pesänjaon tehneet nuorimman veljen tautta [poismuuton vuoksi?]
Vanhin heistä, Iivana, oli jo yli kuudenkymmenen ja harmaapää. Talo
näihin asti kiinnittämätön [?]. [Ruotsiksi merkitty: "H:net hittils
oikt."] Veljekset olivat luulleet yhteisen kassan nousevan 5-6
tuhanteen ruplaan, mutta jakoa toimeenpantaessa huomattiin, että olikin
vaan kolme tuhatta. Vaikea oli heidän eronsa. Vanhempi Homa polvillaan
nuoremman veljensä edessä: "Ota minä kasakaksesi, naiseni piiaksesi."
[Lause on tällaisenaan suomeksi muistiinpanoissa.] -- Tämä kysyy
kamarissa nuorelta vaimoltaan, Törhösen tyttäreltä, neuvoa. Tämä:
"Ennen kivi haletkoon, kun enää yhessä elämmä." [Lause on tällaisenaan
suomeksi muistiinpanoissa.] -- Tsaajua. Rästien tutkimus. Kymmenen
vuoden kuitit. "Kylän vanhin" ympäri. Kutsutti kaikki miehet kokoon
paraana heinäaikana. Jokainen saattoi minua 20 virstaa Miinoaan. Osan
matkaa ratsastin, osan kävelin. -- Tuohilakki. "Ei tule tuohesta
lakkia, vanhasta pappia." Miinoassa yötä. "Tuossa se aitain kohentaja
on." Sama aitain kohentaja tuli useiden muiden miesten kanssa meidän
seurassamme Repolaan. Roukkulaan 50 virstaa, 12 virstan päässä kylästä
tie kääntyy Viiksimön sillalle, joka on Suomen puolella. Suuri mänty,
jonka kaarnaan on leikattu nimismies Cajanin nimi. Viiksimön asukkaat
kaatavat kaskea Venäjänkin puolella. Pelättiin, ettei Lylypäässä
tavattaisi venettä. Olipa niitä kaksikin. Huudettiin tuomaan ne meille.
Iivana Sirkeinen teki selkoa staarosta-ajastaan. Rehellinen mies.
Istoisen luo Roukkulaan. Istoisen akka läksi seuraamme Miinoasta. Hänen
nuorin poikansa oli ryöstänyt erään starovieroi-munkin Tuoppasaarelta.
Veli oli pakottanut hänet lähettämään rahat takaisin. Istoisesta 30
virstaa järvimatkaa Repolaan; 20 virstaa Omeliaan, mihin yövyimme.
Siellä keitettiin tsaajua jollekulle seurueestamme, ei kuitenkaan
kaikille. Eipä minullekaan tarjottu. Sen sijaan annettiin ruokaa, jonka
kuitenkin maksoin. Sunnuntaina Repolaan. "Kostitsjat" [tuomiset]
tyttäreltä Törhöselle. Kahvia, voita ja maitoa papin luona.
Rästientutkija-herra. Äsken saanut tupakkaa Pielisestä, mutta ei
rommia. Törhösen viekkaus. Viljan jakaminen. Oltiin vähällä muuttaa
pappi täältä pois, kun ei ollut saanut starovieroja liittymään yleiseen
kirkkoon. Oli tullut käsky, että hänen piti jäädä paikoilleen.
Kivijärveen 30 virstaa, sieltä Koroppiin 15 virstaa, Lusmajärveen 10
virstaa vesimatkaa. Kuljettiin veneessä. Kova tuuli. Perillä ensi
kertaa taas voita ja maitoa, kuitenkin jo papinkin luona.
Sieltä Ruunamäkeen 10 v., sieltä Pankakoskelle ja Lieksaan.
Kirkonpolttaja. Matka Juukaan. Sikäläinen kappalaisen vaali. Puvut:
ämmät ilman röijyä, paidan yläosa pussimaisena. Paluumatka. Kalakemut
saaressa. Vuonislahti. Nuhaa. Enontaipaleella ajoin maanmittari von
Fieandtin kanssa. Joensuussa t:ri Roos. Edeltäjä Modin. Viikon
[viivyin] paikalla. Huviretki Utran sahalle; kalakemut (lohta). Roosin
seurassa Liperiin. Vaellus Tutjunniemelle. Kuohari Niiranen, joka kysyi
passia. Tuli maalarinkisälli. "Kun minä sanon, niin ette taia
kumpainenkaan oikioita miehiä olla." [Lause on suomeksi muistiinpantu.]
Kotiaresti seuraukseksi. "Miksikä sitä teiän naistanne kutsutaan?"
[Lause on suomeksi muistiinpantu.] "Miksipä muuksi, jos ei armoksi."
[Lause on suomeksi muistiinpantu.] Sieltä Rääkkylän kirkolle. Se oli
edellisenä sunnuntaina palanut poroksi tapulineen päivineen. "Mistäpä
sen maion olisi saanut?" [Lause on suomeksi muistiinpantu.]
Nuhdesaarna. Yleisenä luulona, että se oli palanut kansan syntien
tähden.
Kuljin Onkamoon. Varoitettiin Salmin suhteen, missä muutamia henkilöitä
oli ryöstetty. Sama varoitus Riikolan suhteen. Ukko Immosen luo, joka
ei laulanut. Herrastuomari Simonen. Simosen talon isäntä ja emäntä
olivat äsken palanneet Taipaleesta, joka on Kaavin pitäjän rajalla.
Siellä asuu laajalti kuuluisa noita Räsänen, jonka luona olivat käyneet
emännän reväisimelle (cardialgie) parannusta hakemassa. Emäntä ei
luullut tästä matkasta saaneensa mitään apua, ja isäntä oli sen
kuluessa saanut itsepäisen vatsataudin, joka jo kolme päivää oli häntä
vaivannut ja jota vastaan hänelle annoin neuvoja. Useita potilaita oli
ollut Räsäsellä, muiden muassa pari kaatuvatautista tyttöä, joiden hän
oli selittänyt olevan paholaisen riivaamia. "Paha pieksää." Immosta
minua kehotettiin varomaan, hänellä kun sanottiin olevan veneerinen
tauti. Vähässä ajassa tämä tauti oli levinnyt pitkin Tohmajärven
pitäjätä.
Liperin kreikanuskoiset. He siirtyisivät kaikki, väitetään,
luteerilaiseen kirkkoon, jos asetukset sen sallisivat. Kreikanuskoinen
pappi: "Hän tulee kun hukka minun lampaisiin." [Tämä ja muut
lainausmerkkien väliset lauseet tämän kappaleen loppuun asti
tällaisinaan muistiinpanoissa.] -- "A minä en tule sinun lampahiin,
vaan lampahat kun hyö ei tunne oman paimenensa ääntä; tulevat vieraan
luoksi." Nykyään ei Taipaleen pappi kuulu ymmärtävän sanaakaan suomea,
vielä vähemmän osaavan sitä puhua. Kuitenkin hänellä Synoodissa kuuluu
olleen suomalaiselta opettajalta todistus että hän osasi. Vähä
seurakunnalla siis on hänestä hyötyä, vaikkapa olisi raitiskin, mikä ei
kuulu olevan laita. Kreikanuskoon kääntyneistä on ainoana esimerkkinä
muuan tyttö. Hänen sisarensa oli naimisissa erään kreikanuskoisen
kanssa, ja hän itse joutui toisen veljen kanssa kihloihin. Mutta
kreikkalaisen kirkon sääntöjen mukaan häntä ei voitu vihkiä. Sitä ei
sallittu, koska pappi oli ajoissa saanut ilmoituksen luteerilaiselta
papilta. Majuri Nilsson houkutteli hänet kääntymään kreikanuskoon,
jonka hän tekikin toivossa, että pappi asianlaitaa tuntematta heidät
vihkisi. Mutta kreikanuskoisen papin, joka sai tiedon heimolaisuudesta,
oli nyt varsin mahdoton sitä tehdä. Nyt tyttö kuuluu kauheasti katuvan
tekoaan. -- Monet kreikanuskoiset kuuluvat tahtovan viekkaudellakin
kastattaa lapsensa luteerilaiseen oppiin, niin että pappein on tarkoin
oltava varuillaan. Olisipa, jos asiata raha-asiana katselisi, joku,
vaikkapa vähäpätöinen voittokin päästää nämä kreikanuskoiset siirtymään
luteerilaiseen taikka vapaasti valitsemaan kreikkalainen tai
luteerilainen tunnustus. Moniaasta kreikanuskoisesta talonpojasta
oli tullut "herännyt". Papille valitettiin hänen valattaneen
pyhimystenkuvansa ("jumalaisensa") lehmänkelloksi. Pappi tulee hänen
huoneeseensa, menee ristinmerkin teolle ja huomaa kuvan. "Piessat, kun
valeheltiin." -- "Kumarrate!" -- "Kyllä kun näytättä Pipliasta sen
paikan, missä käsketään." -- "Onko sinulla pipliita?" -- "Saan lainaksi
naapurista." Pappi ei laskenut lainaksi ottam[aan]. Lupais toiste
koissaan näyttää, vaan ajo pois talonpojan kun mäni kysymään. "Eikö se
ole hupelo, joka heittää oman peltose, ja menee vieraalle työhön?" --
"On." -- "Ei, kun oma on laiha eikä kasva mitän edl."


54.
Lehtori Keckmanille.
(Alk. suomeksi.)

Sortavalassa 31 Elokuuta 1837.
Oiva Veljeni!
Kirjasi tänne tultuani käsitin. Kiitän Sinua toimistasi niissä
asioissa, joilla jälkimmäinen Kajaanista keväillä työtty kirjani tuli
Sinua vaivaamaan. Niin kyllä taitaa olla, ettei Mehiläiselle saa
kahdeksi vuodeksi välitoimittajata, jonka tähden, jos ei ketä saisi,
taidan itse kokea, vaikka tulevatki muut toimeni sen kautta jälkeen
jäämään. Vähettyä ottajain lukua en justin pelkää, koska jo heti työhön
ryhtyessäni päätin omista varoistani panna noin korkeinta 200 ruplaa
pränttikulujen avuksi, jos muuten eivät tulisi täyteen. Ja sillä
summalla hoti pääsenki selväksi, jos tulevana vuonna en pränttäytä
usiampaa kappaletta, kun mitä suorastaan ottajille menee. -- Ilahuttava
asia oli kirjassasi lukea, jo Sophokliai suomeksi käätyn. Kolmesta
näytteeksi pannustasi värsystä on kolmas. "Rukoiliain oliivalehviä
kantaen" -- minusta somimmin kuuluva, toisissa pidän vikana, että
_siitelmä, riennätte_ ovat loppulyhyitä, kun minusta pitäisi olla
keskilyhyitä eli alkupitkiä, jotta kuuluisivat esim. näin: "Oi! lapset
muinas Kadmon uusi siittämä (siittelö, kantama), mit' ootta istuimille
näille rientävät (rientäneet, joutuvat, -neet, kokoutuneet edl.)."
Mitat tässä värsylajissa Greekalaisilla, jos oikein muistelen, olivat:
x | -- x | -- kolme kertaa perätysten pantuna eli: x | -- x | -- x |
-- x | -- x | x johon tahtiin Roomalaiset monellaki tavalla
sommittelivat sanojansa ja samate taidettaisi ehkä meidänki kielessä
tehdä, jotta kuten kullonki tulisivat juoksemaan. Niin olisi avara tila
suomen sanoilla tässä värsylajissa eikä tulisi värsy niinkään
poikkeamaan alkuluonnostaan, kun Latinalaisilla Terentiolla, Plautolla,
Phaedralla edl. -- Renvallin kirjan sain Prof. Linseeniltä lähetettynä.
Jopa näyttää joutaviin ruvenneen, Savolaisten ja Karjalaisten
kielitapaa moittimaan, jota ei hyväsesti taida tuntea'kan. Sillä
missäpä koko Suomessa sanotaan _mähtä, mätsä_ (s. 7 ja 9), missä: _myö
tulloon, olioon_ (s. 9), missä, missä _isähän_, isään pro isänsä
(isäsä, isäse') s. 9. -- Siv. 8, r. 1-11 selittää hän peräti omalla
tavallaan, minkä tähden Savon ja Karjalan kieli olisi länsisuomea
kehnompi, eikä muista että justin Länsisuomi oli Ruotsin, Viron ja
Saksanki vaiheilla, joista helposti puuttui vieraita aineita, jota
vaston Itäsuomella meidän maan Savossa ja Karjalassa oli toisella
puolella Hämeen Suomi ja toisella laajat Venäjän Karjalan, Aunuksen ja
Inkerin maat, joissa vieläki puhutaan semmoista kieltä, että erähät
pitävät yhtä selvänä ja hyvänä kun Hämeenki kielen. Siv. 9, r. 8
_lanka_ on villoista, _rihma_ pellavista eli hampuista kehrätty;
_viitsiä'_ taas on Hämeen sana, joka kyllä yli koko maan ymmärretään ja
toisinaan käytetäänki, ehkä usiammasti: _kehata'. Kehata_ merkitsee:
_olla hidas työssä eli liikunnassa_ ja _kehno_, hidas, joka sanan
alkumieli sitte on kahtia eronnut, jotta Häm. _en kehtaa_ jag täcks
icke, _kehno_, blyg; Karj. _en kehtaa_, jag ides ej, _kehno_ dålig;
vaan sillä mielellä, kun Hämeessä sanotaan _en kehtaa_ (jäg täcks
icke), sanovat Karjalassa: _en julkia'_ (julkea, julkii', julkee'),
eikä millonkaan (?) samalla mielellä _en viitsi_ (viiti, viihi), joka
aina(?) on = _en kehtaa_. Renvallista näyttää, kun en _viitsi_, karj.
merkitsisi; jag täcks icke. -- Siv. 20, r. 6-3 alalta. En tiedä, jos
siinä luettava soimuu sopii Grottlundiinkan, joka kuitenki enimmästä on
Savon kielestä huolta pideksellyt, mitä eritteessä (noten) vielä
samasta asiasta lausuu, koskee kaikitse'ki enimmästi itseen lausujaan,
-- S. 21, r. 19. Ensimmäinen selvä ja suora Kielioppi saatiin Suomessa
von Bekkeriltä, joka ei seurannut erittäin Hämeen eli Karjalan kieltä,
vaan rinnakkaa kumpaaki, vaikka hänki muutamissa kohti on tainnut
erehtyä, esimerk. selvityksessään koskevasta Caritavus casus, jossa
rupiaa Lapin kielen avulla näyttämään, että sitä tulee kirjottaa
yhdellä Teellä t ei kahdella tt -- _luvata_ ei _luvatta_. Minkäpä
tähden siis sanotaan _luvattoman, luvattomalla_ edl. kahdella Teellä,
jos ei Caritiv. alkusesti olisi ollut luvatta? Nykynen usiammissa
paikoissa käyvä _luvata_ näyttää sillä tavoin syntyneen, että
alkuperäistä _luvatta_ on ruvettu itsepäällänsä käyttämään
(tekliineeraamaan), josta sitte Muutuntasiassa (Lokat. formal.) on
saatu _luvataksi, luvatak_ samate kun _edemmäksi, edernmä', taemmaksi,
taemma'_ edl. Niin on myös Lausukkain Käskentätavassa (Imperativ)
Hämeen tapaan seottanut Käskentä- ja Toivontatavan, vaan niistäpä ei
nyt ollutkan virkettava, jonka tähden taas ryhdyn Renvallin
kirjottamaan. Siv. 23, r. 1-3 mitä hän tuosta mixtum compositumista
Bekkeri miettinee, itse Mehiläisen ja muiden kirjotusteni suhteen kyllä
sen voinki kärsiä, koska en aina ole'kan tullut yhdellä tavalla yhtä
sanaa eripaikoissa kirjottamaan, vaikka, mitä s. 23, r. 12, 13 R. siitä
asiasta lausuu, useinki tulee siitä syystä, että on eri kirjottajilta
kirjotettu _tuloo, tulee, vuoen, vuoden_ ja runossa _härän_, muissa
_härjän_ edl,, jonka kyllä hänki olis voinut älytä, kun muuten olis
tahtonut. -- S. 26, r. 8 edl. alalta lukien. Renvalli ei näytä vähää
hyvänä pitävän, kun ei kohta saa kaikkia, ei huoli yhdestä eli kahdesta
talosta, kun ei samassa saa koko kylää. Vaan mintäpä pitkitän kirjani
näillä lauseilla, koska itse paremmin näät Renvallin uuden kirjan
mielen, laadun ja luonnon. Mitä III:ssa jaossa erittäin minua vastaan
kirjottaa, niin siitä saan sanoa vanhan sanaparren: adhuc sub judice
lis est (ratkaistu ei viel ole riita). Samalla tavalla kun
Heksametrosta saapi: "minlai nensuku lehtilö jensepon ihmisi enki" saa
hän, jos tahtoo, tavallisista nelimittarunoistaki esimerk. "Suoja |
rahti | maata | rähti, kangas | vasta | hanka | lahti" sen laisia
katkaistuja sanoja. Niihin sopii myös s. 32, r. 16 tehty kysymyksensä:
"Ovatko Suomea?" Mitä s. 32, r. 21-26 inttää, ei taida niin toden tosi
olla, kun R. luulee. Jos puhuisi kaikista niistä kielistä, joiden
pitkäarvoset tavuet myös ovat korolliset, niin sitte olisi tosi
lauseensa, ei kyllä muuten.
Savonlinnasta 20 Lokakuussa 1837.
Edelliset kirjotin Sordavalasta, vaikka jäivät lähettämättä. Sitte olen
lukenut R:n kirjasta erityisen tutkinnon H:forsin Avisassa, joka kyllä
ei suuresti armahda R:ia. Vaan mitäpä niistä. -- Sortavalasta vaelsin
esinnä Jaakkiman pitäjään, siitä Kurkijokeen (Kronoborg), Parikkalaan,
jossa Majuri Lagervallin luona viivyin kokonaisen viikon ja teetin
uudet saappaat. Parikkalasta kuljin Ruokolahteen, Joutsenoon,
Lappeesen, Lemiin, Savitaipaleen, Taipalsaareen; jälle Ruokolahteen
Säämikään ja vihdoin tänne Savonlinnaan toissa päivänä. Täältä nyt
lähden Kerimäen pitäjän halki Heinäveteen, Taipaleen, Juukaan,
Nurmekseen ja Kajaniin. Niin olenki jo kauan ylimäärän matkallani
viipynyt, etten tohdi'kan Helsinkiin tulla, joka vielä viikomman
viivyttäisi kotiinpäästöäni. Ja ompa toinenki syy, joka kieltää
tulemasta: kaikki pukimeni ovat jo niin hajanaiset, että tuskin pääsen
niillä kotiini. Runokokoukseni on tänä kesänä jotenki kasvanut sekä
vanhoilla että nykyisemmillä runoilla. Semmoisia vanhoja lauluja, kun
Kantel. 2 osassa olen saanut joksikin runsaasti. Kohta syntyy niistä
yksinään kaunis kirja. Sanalaskuja on monta tuhatta ja välilehdet
Juteinin Sanalaskukirjassa niin täpi täyteen semmoisilla kirjotetut,
että harvassa kohti enää saapi siaa. En ole lukenut montako tuhatta
niitä on, vaan arvoituksia on 1,200. Tulee niistä kylläki tulevaksi
talveksi työtä, enkä tiedä, kuinka ennätän, jos Mehiläiselle ei saa
toista toimittajaa. Kirjotan kyllä nyt Pehr Tickleinin luoksi kysyen,
jos tahtois tulevanaki vuonna Historiaosan toimittaa, vaan en tiedä
mitä vastannee. Kolmen viikon päästä aion olla kotona Kajanissa ja
pyydän Sinua sinne siksi kirjottamaan. Haglundille panen tässä kirjan,
vaan kosk' en tiedä'kän, jos hän on Helsingissä asuva, niin pyydän,
ettäs lähettäisit sen hänelle, jos olisi muuallaki. Sano terveisiä
kaikille tuttaville.
Ystäväsi
Elias Lönnrot.


55.
Lehtori Keckmanille.
(Alk. suomeksi.)

Sortavalasta 3 Syyskuvia 1837.
Oiva Weljeni!
Toissa päivänä kirjotin pitkänki kirjan Sinulle, joka ei vielä
täysivalmisna on asuntopaikassani 4 virstaa Sortavalasta, Karmalan
kylässä. Siinä oli muutamia sanoja Renvallin nykysimmästä
kirjotuksesta, jonka Prof. Linseeni lähetti minulle tänne. Ne nyt
saavat jäähä. Myös kirjotin Törnuddin käännöksestä. Esimerkiksi
pannustasi kolmesta värsystä näyttää hänen siinä paikassa, jossa ovat
sanat _siitelmä, riennätte_ loppulyhyitä suanneen. Minusta se ei ole
somasti kuuluva, vaan pitäisi sanojen olla, joko alkupitkien eli
somimmasti keskilyhyitten, jotta tulisivat kuulumaan esim. näin:
"Oi lapset muinas Kadmon uusi siittelö (siittämys, kantama).
Mit' ootta istuimille näille rientäneet (rientävät, lähteneet edl.)
Rukoiliain oliivalehviä kantaen."
Veljesi, Piispan, runokäännöksestä en kyllä sovi mitänä lausumaan. Jos
runoja kirjotetaan luettavaksi (ei laulettavaksi), niin ovat kyllä
sillä tavoin, kun sanoo, käännettävät. Vaan jos kääntäjän mieli on
saaha niitä käättynäkin laulettavaksi, niin pitäisi kaikitse'ki
laitettaa, että tulisivat käymään neljämittasesti, ei kolmella mitalla.
Jos Mehiläiselle ei saisi toista välitoimittajata, niin pitää itseni
kokea toisten tointen ohessa saaha sihenki aikaa. Ottajaluvun
vähenemisestä en ni suuresti huoli, koska jo alkaessaniki tiesin
työtäni ei monelle mieluiseksi ja sentähen päätinki noin korkeinta 200
ruplaa vuoelta omista varoistani lisätä. Tänä vuonna kyllä menee
enemmän, koska präntätään 500 kappaletta, vaan tulevana vuonna enpä
anna'kan päälle 200 präntätä. Aunuksen paikkakunta jäi tällä kerralla
käymättä ynnä muitaki paikkoja, vaan enkö niihin päässe vasta. Täältä
lähen nyt Lappeenrannan seuvuille, Viipurin tienoille, Savon Linnan
ympäristölle j.n.e.
En tieä, kuinka tullen kiertelemään, jonka tähen elä huoli'kan,
kuhunkaan niistä paikoista kirjottaa, koska ennen kirjasi tuloa jo
olisin tainnut käyä.
Voi hyvin rakas Weljeni.
Ystävällisimmästi ja nöyrimmästi
Elias Lönnrot.



KAHDEKSAS MATKA v. 1838.


[Vuonna 1838 tehdystä lyhyestä matkasta, jolloin L:lla oli alkupuolella
seuralaisena ystävänsä, maist. K.H. Ståhlberg, ei ole paljon tietoja.
Matkalle sanoo L. eräässä Rabbelle 24 p. elok. kirjoitetussa kirjeessä
kohta lähtevänsä ja syyskuun lopulla hän oli jo taas kotona. Sen
lisäksi mitä tähän otetuista kirjeistä selviää, mainittakoon että
Lönnrot Koiteren järveltä suuntasi kulkunsa Pielisjärvelle ja sieltä
kotiin.]


1.
Maisteri Ståhlbergille.
(Konsepti; alk. suomeksi.)
12 p:nä lokakuuta 1838.
Kiitoksia kirjastasi, jonka viime viikolla käsitin. Sama kiitos
lupauksestasi vastaki kirjotella. Sinusta Honkavaarassa [?] erottuani
oli kylläki ikävä ensiaikoina. Yötä piin Kihtelysvaaran Kestikivarissa
ja siitä toisena päivänä tulin Koveraan. Siinä kirjottelin runoja 3
päiveä, ehken paljon vanhoja. Olisin suonut Sinunki siellä olevan,
sillä ensiksi oli siinä enempi kirjottamista kun yhelle kolmessa
päivässä ja toiseksi olisit, jota toivoit, kylläki saanut kuulla
kanteleen soittajia ja sopeuttajia (stammare). Kanteleita siinä oli
joka talossa, jossa tulin käymään. Siitä menin Ilomantsin kirkolle,
jossa ja kylissä ympärillä tulin puolentoista viikkoa viipymään. Oli
niissäki laulajia, ehken ennättänyt puoliakaan etsiä, joita neuottiin.
Oikian laulajan tapasin kuitenki vasta jälkeenpäin Materi Kuivalattaren
Koiteren rannalla Ilomantsin kirkolta neljättä penik. pohjaseen päin 3
neljännestä Huhuksen kylältä. Siltä yksinään kirjottelin vanhoja
lauluja 2 päivää. Sitte piti kerkeämiseen kotiin rientää, johon pääsin
syyskuun loppupäivillä. Täällä kohtasi uusi ikävä Sinun ja Elfvinginki
perään, jonka tähden vaan elä unehutakaan tänne tulevana kesänä tulla
ja sitä ennen usein kirjoittaa. Sukulaisesi voivat hyvin ja muuttavat
tänä päivänä Kajaniin. Muut voivat myös hyvin. Potakoita, nauriita ja
muuta riistaa on tullut hyvin ihmisille.


2.
Tohtori Rabbelle.

Kajaani, 12 p:nä lokakuuta 1838.
Rakas Veli!
Hyvin tervetulleen kirjeesi olen vastaanottanut ja saan sydämellisesti
kiittää Sinua kaikesta siitä suuresta vaivasta, jonka minun tähteni
olet nähnyt ja jota vielä saat nähdä auttaessasi Mehiläistä taas hyvään
kuntoon. Ei liene vielä tullut vastausta tai päätöstä Senaatista, mutta
ehtineehän myöhemminkin tulla. Ståhlbergiä myöten lähetin Seuralle 20
kappaletta Mehiläistä, muut 80 saapuvat ensi kelillä, jolloin vanha
uusmaalainen renkini palaa vaimonsa luo ja ottaa ne mukaansa. Viime
matkallani, jonka yhdessä Ståhlbergin kanssa tänä syksynä tein
Karjalaan, sain taas sellaisen joukon suomalaisia lyyrillisiä runoja,
osaksi uusia, osaksi vanhojen toisintoja, että niiden vertaaminen ja
sovittaminen entisten joukkoon luultavasti vaikuttaa sen, että kaikkien
sellaisten runojen painoon toimittaminen, joka jo ilman tätä on ylen
kauan viipynyt, lykkäytyy kuukautta tuonnemmaksi. -- Saapa nähdä,
kenestä nyt tulee Keckmanin jälkeinen, Ståhlbergista vai Gottlundista.
Arvelen edellisestä tulevan.
Voi hyvin.
Tuus
Elias Lönnrot.



YHDEKSÄS MATKA v. 1839.


[Niistä matkoista, joista seuraavilla lehdillä kerrotaan, ensimäinen
epäilemättä osaksi oli tavallinen virkamatka, niin ettemme ole sitä
varsinaiseksi runonkeruumatkaksi lukeneet. Matkalla Helsinkiin sitä
vastoin näkyy L. Suomen-Karjalassa runoja keränneen saadaksensa
täydennyksiä silloin paraikaa tekeillä olevaan Kantelettareeseen, sillä
Kantelettaren esipuheessa hän sanoo vv. 1838 ja 1839 käyneensä
runonkeruumatkalla Karjalassa, "josta myös kummallaki kertaa saimma
paljo lisäyksiä ja toisinnoita ennen koottuihin". Valitettavasti ei
tältä matkalta ole säilynyt täydellisempää matkakertomusta. Joulukuun
alussa L. jo oli Helsingissä.]


1.
Tohtori Rabbelle.

Kajaani. 6 p:nä syyskuuta 1839.
Rakas Veli!
Yhdessä Ståhlbergin kanssa koko päivän kuljettuani ulkona Iisalmen
rovastin seurana, joka perheineen on matkustanut tänne tervehtimään
sukulaistaan, asessori Wichmannia, ja kun lisäksi postituntia jo kotvan
aikaa on kestänyt, en jouda pitää pitkiä puheita. -- Kuvernööriltä
kuulun saaneen virkavapautta kuudeksi viikoksi s.o. syyskuun
keskivaiheilta lokakuun loppuun, mutta lupa ei vielä ole tänne
saapunut. Mutta ennenkuin voin olla matkalle valmis, minun täytyy
tarkastuksen vuoksi, jotta se tulisi loppuun suoritetuksi, matkustaa
Kiannalle sekä muutamille muille seuduille, joilla tänä kesänä on
jäänyt käymättä. Huomenna lähden tälle matkalle Ståhlbergin seurassa,
joka on lupautunut kumppanikseni koko tälle matkalle. Sieltä tulen
kotia vasta tämän kuun loppupuolella, ja kun sen jälkeen kotona kuluu
ainakin joku viikko, ennenkuin pääsen täältä eroon, toivon sitä ennen
Sinulta saavani tietoa siitä, voinko varmasti saada pyydetyn koko
vuotisen virkavapauden, jotta sen mukaan voisin varustautua koko
vuodeksi. Mitä tulee huoneisiin, joita tarjosit minulle, saan ensiksi
kiittää Sinua; mutta kun Ståhlberg on pyytänyt minua kanssaan asumaan
Jahnssonin talossa oleviin huoneisiinsa, ja kun koko vuoden ajan tulen
tutkimaan ja järjestelemään suomenkielisiä aineksia, missä työssä hän
usein saattaa minua auttaa, pidän sopivimpana asettua sinne, etenkin
kun ennen olen asunut samoissa huoneissa. -- Ståhlbergin terveys on
päivä päivältä parantunut, ja luulenpa, että hän kolmekkin viikkoa
vaellettuansa tämän läänin erämaissa, on koko Herkules. -- Tahtoisitko,
koska asia nyt tuli mieleeni, katsoa tilikirjoista, onko kirjoittamani
lasku siellä hyväksytty maksettavaksi ja lähetetty Ouluun. Se koski
erästä Kajaanista viiden peninkulman päässä olevaan Vuolijoen kylään
tehtyä veneeristen tautien tarkastusmatkaa, jonka tein Kuvernöörin
määräyksestä viime tammikuun loppupuolella. Sen jälkeen tavallisuuden
mukaan lähetin laskun, joka ei vielä kuulu saapuneen Ouluun, vaikka
myöhemmin kirjoitettuja laskuja on saapunut. -- Voi nyt hyvin! Pian
kaiketi saan sinut itsesi nähdä. -- Uskollinen ystäväsi
Elias Lönnrot.


2.
Tohtori Rabbelle.

Kajaani, 11 pnä lokakuuta 1839.
Rakas Veli!
Ståhlbergin kanssa onnellisesti päätettyäni neljä viikkoa kestäneen
tarkastusmatkan Hyrynsalmella, Kiannalla, osassa Arkangelin
kuvernementtiä y.m., olen nyt heti päättänyt lähteä täältä Helsinkiin
matkaamaan. Mutta matkani tulee kulkemaan Karjalan kautta, missä tulen
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 31
  • Parts
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 01
    Total number of words is 3320
    Total number of unique words is 1912
    23.7 of words are in the 2000 most common words
    33.4 of words are in the 5000 most common words
    39.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 02
    Total number of words is 3521
    Total number of unique words is 2055
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    37.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 03
    Total number of words is 3509
    Total number of unique words is 1995
    22.0 of words are in the 2000 most common words
    32.3 of words are in the 5000 most common words
    37.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 04
    Total number of words is 3531
    Total number of unique words is 2031
    21.1 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 05
    Total number of words is 3116
    Total number of unique words is 1858
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    30.6 of words are in the 5000 most common words
    35.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 06
    Total number of words is 3652
    Total number of unique words is 1886
    25.4 of words are in the 2000 most common words
    36.6 of words are in the 5000 most common words
    42.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 07
    Total number of words is 3341
    Total number of unique words is 2010
    24.0 of words are in the 2000 most common words
    33.7 of words are in the 5000 most common words
    38.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 08
    Total number of words is 3559
    Total number of unique words is 1941
    25.2 of words are in the 2000 most common words
    36.3 of words are in the 5000 most common words
    41.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 09
    Total number of words is 3674
    Total number of unique words is 1858
    26.2 of words are in the 2000 most common words
    37.0 of words are in the 5000 most common words
    42.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 10
    Total number of words is 3491
    Total number of unique words is 2007
    21.8 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 11
    Total number of words is 3370
    Total number of unique words is 2109
    21.9 of words are in the 2000 most common words
    31.0 of words are in the 5000 most common words
    36.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 12
    Total number of words is 3601
    Total number of unique words is 1905
    25.0 of words are in the 2000 most common words
    35.6 of words are in the 5000 most common words
    40.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 13
    Total number of words is 3529
    Total number of unique words is 2052
    21.7 of words are in the 2000 most common words
    32.3 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 14
    Total number of words is 3547
    Total number of unique words is 1996
    24.4 of words are in the 2000 most common words
    34.5 of words are in the 5000 most common words
    40.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 15
    Total number of words is 3154
    Total number of unique words is 1926
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    30.7 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 16
    Total number of words is 3267
    Total number of unique words is 2009
    22.8 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    37.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 17
    Total number of words is 3621
    Total number of unique words is 1997
    25.2 of words are in the 2000 most common words
    35.8 of words are in the 5000 most common words
    41.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 18
    Total number of words is 3348
    Total number of unique words is 2048
    20.7 of words are in the 2000 most common words
    28.9 of words are in the 5000 most common words
    32.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 19
    Total number of words is 3343
    Total number of unique words is 1952
    21.1 of words are in the 2000 most common words
    29.9 of words are in the 5000 most common words
    34.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 20
    Total number of words is 3561
    Total number of unique words is 1934
    20.6 of words are in the 2000 most common words
    28.5 of words are in the 5000 most common words
    32.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 21
    Total number of words is 3612
    Total number of unique words is 2068
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    30.3 of words are in the 5000 most common words
    34.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 22
    Total number of words is 3609
    Total number of unique words is 1942
    23.2 of words are in the 2000 most common words
    31.3 of words are in the 5000 most common words
    36.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 23
    Total number of words is 3602
    Total number of unique words is 2029
    23.7 of words are in the 2000 most common words
    32.1 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 24
    Total number of words is 3517
    Total number of unique words is 1953
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    37.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 25
    Total number of words is 3625
    Total number of unique words is 1969
    25.2 of words are in the 2000 most common words
    34.6 of words are in the 5000 most common words
    39.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 26
    Total number of words is 3549
    Total number of unique words is 1972
    22.7 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    36.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 27
    Total number of words is 3592
    Total number of unique words is 1961
    24.4 of words are in the 2000 most common words
    34.1 of words are in the 5000 most common words
    39.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 28
    Total number of words is 3515
    Total number of unique words is 2105
    21.0 of words are in the 2000 most common words
    28.7 of words are in the 5000 most common words
    33.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 29
    Total number of words is 3499
    Total number of unique words is 2113
    22.8 of words are in the 2000 most common words
    33.0 of words are in the 5000 most common words
    37.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 30
    Total number of words is 3487
    Total number of unique words is 2044
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    35.6 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Elias Lönnrotin matkat I: 1828-1839 - 31
    Total number of words is 603
    Total number of unique words is 452
    32.0 of words are in the 2000 most common words
    41.4 of words are in the 5000 most common words
    45.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.