Eläinden Tauti-Kirja - 3

kuin ne on, leikataan ne ulos, ja paikka hierotaan suoloilla ja
tulikiwellä.

N:o 99. Katzo N:o 110.
Eläinten Ruttoon ja Loukkaus Tautiin.
Baron _Reuterholmi_ sanoo, että Archiateri _Linnæus_ (katzo sen
Skånin Reisua eli Matka-kirja p. 456) on Eläinten taudin rutosta ja
loukkauxesta estänyt ja parantanut Fläskillä, etikalla ja malilla
sekoitettuna ja annettuna Lehmille, kohta sairaaxi tullesa.

N:o 100.
Eläinten ja Wasikkain ulko-tautiin.
Yxi kortteli samasta Lehmästä lypsetään, keitetään Toukan jauhojen
kanssa seinistä, ja sisälle annetaan. --
Eli punasta kliitua sisälle annetaan.

N:o 101.
Lammasten köhään eli yskään.
Lakritzia pannaan leipään ja annetaan syödä, eli lawermarjoja.

N:o 102. Katzo N:o 10.
Lammasten Wesi-tautiin.
Suolaa wedesä annetaan juoda aina syxystä. Lämmintä juomaa ei pidä
ikään annettaman Lampaille, se on suurexi wahingoxi.

N:o 103.
Kuin ei yxi Hewonen taida wettään heittää.
Wie händä hetkexi seisomaan Lammas karsinaan. Se höyry tungee hänen
ruumiisensa ja auttaa händä kuselle.

N:o 104. Katzo N:o 45, 53.
Eläinten puna-tautiin ja wetelään wattaan.
Tämä on yxi jalo ja hywäxi koeteltu wälikappale Eläinten watturiin
ja puna-tautiin, joka ei ikään petä. Täysi raawaalle otetaan 2
lusikallista, yhdelle nuorelle Naudalle yxi, ja Wasikalle 1/2
Terpentiinin öljyä, ja kaataa sen sairaan Eläimen sisään; paras on
taudin alusa.

N:o 105.
Lehmiä saada härille eli Sonnia ottamaan.
Lehmälle annetaan jästiä, eli lohen purstoa, eli sonnin Wasikan mako,
eli ampiais pesää -- eli wähä Spanian kärwäisiä.

N:o 106. Katzo N:o 25, 65.
Merkit Lammasten Tautiin.
Ne wissimmät merkit Lammasten tautein otetaan silmistä; Jos ne owat
wikkelät, silmä muna eli walkonen, sinisen walkia, puhtailla hienoilla
suonilla, niin on Lammas terwes. Mutta jos suonet walkosen päällä
silmäsä owat suuret ja walppaan punaiset, niin sanowat taitawat
Lammas-paimenet, sen olewan merkin keuhko ja maxa tauteihin. Pöhöttynyt
pää, kalweet juoxewat silmät, paljon raattaa silmisä, walkiat huulet,
pöhöttynyt rippuwa maha, on merkki wesi-tautiin. Punaset silmät,
wesikelloja kielellä owat merkki poltet-tautiin ja pään-kipuun -- Jos
pieniä punaisia pilkkuja ja näpylöitä on Lanteilla ja reiden puolesa,
niin Lampailla on Rupuli eli Rokot. -- --

N:o 107.
Neuwoja ja parannuxia Lammasten Tauteihin.
Suolaa nuolla Lampailta, ruuhisa, huhmareisa ja pölkyisä on heidän
terweydensä.
Malin nupit, ihra, suola, nisun eli kauran jauhon klii wähän terwan
kanssa sotkettu, maistuu heille hywin, ja pitää heitä terwesnä.
Kuin Lampaat tulewat watturixi, eli saawat wetelän loan, paratan ne
Raponticumilta Apthekista 2 luodia kullekkin, eli Tuli-ruohon (Hewon
hiiran) siemenet samoin.
Lammasten Yskä, parataan yhellä hywällä lusikallisella lientä keitetty
malista ja katajan marjoista eli katajan warwuista ja suolaa sekaan,
joka uuhen kurkkuun kaataan.
Lammasten rupuli, rokko eli Tuhkuri parataan, kuin annetaan Antimonium
Crudum, saltpietaria saman werta ja Tulikiweä (Rikkiä) puolexi, josta
annetaan 1 luodi kullekkin taikina palleisa, jotka tukitaan heidän
kurkkuunsa.
Wesi-tautia wasten ruukataan paljon suoloja, ja wähä wettä keitetty
kataja pensasten päälle, ja yxi nori kurkun alle punotusta langasta eli
jouhista, niin että wesi kuin laskeuupi päähän kumartaisa ja syödesä,
tästä ulos nuuruisi.
Jos Karihta eli Lammas on kipiä huulista eli suusta, niin woidellaan se
suolaamattomalla woilla, Tulikiwellä ja Alunalla, ja annetaan Emälle
eli uuhelle sisälle, Antimonium crudum 1 luodi, kaxi päiwää perätyxin.
Kalwo eli häiwä, kynsi eli liika silmästä ajetaan pois sokurilla ja
1/4 osa walaskalan suomusta jota saadaan Apteekista, joka puhalletaan
kynän kautta silmään, sixi kuin kalwo kuluu, ja woidellaan sulalla
seurawaista Silmi-wettä: 2 munaa keitetään kowaxi, walkonen eroitetaan
kalwosta, hakataan hywin hienoxi, ja sekoitetaan 3:men hienoxi surwotun
ja sihdatun neglikan kanssa, kumpaakin munaa kohden, ja walkiata
Wictriolia (silmä-sokuria) pähkinän werta, jauhoixi, jonga yli sitten
pannaan yxi taldrikki kuin se on koottu yhteen palliin, ja annetaan
seisoa niin hywä tiima; sitten rässätään mehu ulos liinan läpi, ja
pannaan tallelle tarpeexi klasiin -- Sakka eli rahka kuiwataan ja
hienoxi jauhoxi surwotaan, ja kuin tarwitaan silmään puhalletaan
-- -- Tämä on yxi werratoin silmä-wesi kaikkiin silmä wammoin
Ihmisille ja eläimille.

N:o 108.
Lehmistä, ja niitten taudeista.
Kuin Lehmän hampaat liikkuwat ja lensuwat trankista hiwutetaan hampaat
jauhoilla, joka on tehty alunasta, suoloista ja inkifääristä, jolla
ikeneet talwella hiutetaan kerta eli kahdesti wiikosa, ilman laimin
lyömistä, waikka ei he ikään saisi hapanta.
Lehmän ikä nähdään sarwista. Kolmanna wuonna alkaa ensimmäinen rinki
näkymään, ja sitten joka wuosi uusi tulee.
Jos Lehmä on saanut sen pahan tawan että imiä ittiänsä, eli sen Wasikka
imee, niin pannaan päähinen (kriimu) kuusen teräwistä oxista, eli
raudasta, kuonolle, joka pistää utareita; sixi kuin hän unhohtaa sen
tawan.
Lehmäin kuiwuuteen satakerrasa, annetaan hienoxi jauhettua kiwi yrttiä
(polypodium vulgare, Stensöta, _Linnæi Fl. Svec_. 944) Eli jauhettua
Sinappia, Tranin öljyä, palowiinaa yxi kortteli yhteen sekoitettuna;
josta annetaan Lehmälle 2 jumfuria, ja wirutetaan perästä 1 jumfrulla
puhdasta palowiinaa. -- -- --
Jos hän on Ummella pannaan siihen hywä finkerpori kröön Wictrilliä
eli mustaa (kupar-röökiä). Tämä annetaan Eläimille kuin ne lettywät
ja tulewat lennoxiin, wapisewat, ja eiwät märehdi, ja ruoka lysti on
poisa; jotka on merkit tautiin.
Lehmän ummesa olles pistetään yxi aluna palanen kahden pähkinän kokonen
perä-suoleen -- ja ei petä.
Ajettuneihin Rauhaisiin kurkun alla, otetaan malia (absintium) pujoa
(artemisia) ja kamillin kukkia, yhen werran kumpiain, ja keitetään
juomasa; nämät ruohot sidotan kaulan ympäri waatteeseen ja sidotaan
kiinni sarwiin. Kahdesti päiwäsä uudesta lämmitetään, jos sitä aikanaan
ruukataan, niin se paranee, mutta jos wiiwytään puhkee se reikiin, ja
on kauwan auki.
Jos Eläimet rykiwät eli owat Yskäiset, annetaan niille malia ja kataja
wettä ja wähä suoloja sekaan.
Sappi-tautiin eli kelta-tautiin annetaan niille Finis eli Saxan
saipuata (venedisk twål) wedesä sulattu, juoda kerran päiwäsä, kolme
päiwää.
Kipeille nahattomille nännille eli nisille bruukataan yxi woidet
suolattomasta woista, Tulikiwestä ja Alunasta. Elikkä: palowiinaa,
Etikkata ja pukin talia yhteen sulataan.
Ulkonaisiin haawoin ruukataan yxi woidet kusesta, keitetty jotain
sakiaxi suolan ja ihran kanssa hywin yhteen sekoitettu kuin Mätä-Kuu
lähestyy, alkaa Lehmät tulla kuiwaxi turwasta, silmät juoxewat, joka
on merkki kuumuuteen ruumiisa, silloin annetaan isolle Rahwaalle
lusikallinen terwaa ja kourallinen malia ja suoloja.
Härkäin riukku tauti, parataan liha laukalla (suola wedellä) keitetty,
ja wahto pois otettu, yxi kortteli päiwäsä; elikkä nokia ja palowiinaa.
Puna-tauti parataan yhellä lusikallisella Terpetin öljyä 1, 2 eli 3
kertaa päiwäsä -- -- ei ikään petä.

N:o 109. Katzo N:o 72, 73, 94, 95, 97.
Sikain tautiin.
Kuiwina kesinä, ja kuin ei ne saa juoda, tulee ne lonkista ja
peräpuolesta herwottomaxi, ettei ne tahdo seisaalla pysyä. Ne parataan
silloin seuraawaisella pulwerilla. Saltpietaria 1 luodi, Orsten 1
luodi, Camphertia 1/2 qwintiä, Antimonium crudum 1/2 luodia, eli sen
siaan Tulikiweä hienonnetaan, ja annetaan puoli satzia, kullekkin
taikina palleisa, päiwäsä; ja annetaan Trankkia eli piimää, sinukkata
juoda wälistä.
Kryyni Siat tutaan, että ne on ajettuneet molemmin puolin kaulaa,
ja korwat rippuwat; ne parataan, jos niille annetaan 3 lawermarja 3
päiwää perätyxin, jauhona; jos ei se kohta auta, annetaan uudesta --
Antimonium crudum tekee myös sen saman.
Sian kalwosta, joka peittää rinnat sisällä (pleura) ja wälikalwosta
keuhkojen alla (Diaphragma) saadaan puu lyhtyin peitet, jotka on niin
kirkkaat kuin klasi.

N:o 110. Katzo N:o 99.
Karjan Ruttoon eli Eläinden Loukkaus tautiin.
Warjella Eläimiä tästä taudista (præfervativ). 1/2 naulaa
Luttramatointa Saltpietaria, 2 eli 3 luodia Salmiakkia ja 1 luodi
Campherttia, surwotaan jauhoixi, josta annetaan joka Eläimelle
finkerporin täysi 2, 4 eli 6 kertaa wiikosa.
Kewäillä ja kesällä annetaan myös wälistä Eläinden juoda yhtä wettä,
keitettyä kusiais pesistä eläwäin kusiaisten kanssa kiehunutta, suolan
eli suolaweden kanssa sekoitettu; sillä ynnä sen wahwistawan pihgan
kanssa sisällänsä pitää tämä yhen höyryäwän, wahwistawan ja janoa
sammuttawan happoimuden. Jos nuoria tuoreita kuusen kaswanneita siihen
tygö pannaan, on se sen woimallisempi -- katajan hakoja ja hiestanan
warsia ja lehtiä, hakata, keittää -- juottaa, on sangen hywä.
3 eli 4 lusikallista terwan päällä seisowata wettä, muulla wedellä
sekoitettu, kaataan Lehmän kurkkuun. Eli 1/2 korttelia Terwaa kiehautta
ylös 1/2 tuopii wettä sen jähdyttyä, tätä wettä paljaaltaan kallistaa
2:sti wiikosa eli useimmin Lehmän kurkkuun. -- Nämät happoimellansa
parantawat ja wahwistawat Eläinten sisällyxet, weren ja ruumiin.
Tämän Taudin liikkuesa liiki senonsa, kaataan Eläimiin Etikkata,
pontakkia eli palowiinaa, malin kanssa, kusiais pesä ja kuusen hako
weden kanssa, on wirwottawa ja tarttumista läkähyttäwä.
Mutta puumöljyä antaa, ei ole hywä neuwo. Eikä myös wattan rikkowia
edellä -- se on wahingollinen mutta jälistä päin -- ja awata suonta
Touko-Kuusa lihawiin ja werisiin -- joka on Hewoset warjellut waikka ne
on toisten kanssa ulkona käyneet. --
Mutta että taudin alla suonta awata, on peräti wahingollinen ja
kiiruhtaa kuolemata.
Merkit Tautiin. Wälistä ei hawaita Ajettumista ja silloin ne taitaa
kapertyä yhes wuorokaudes eli 10 tiiman sisällä -- ja silloin
määrehtiminen lakkaa, silmät on kahallaan, ei liiku waan mulkailewat,
korwat kuumat ja rippuwat, ruumis wärisee ja wapajaa, werta tippuu
sieramista, ja werinen ilkiän hajunen kuola eli kino käy suusta,
ajettuneet näistä paikoin.
Kuin joku Eläin, näitten merkkein jälkeen on sairas, niin kohta
bruukataan tämä lääkitys Rec. 1 naula Luttramatointa Saltpietaria,
1/4 osa naulaa Wilkun walkun kukkia (Liljeconwallie blomster) 1/4 osa
naulaa Chamili kukkia, 3 luodia Camfertia ja 5 luodia salmiakkia,
jauhoxi sekoitetaan; 1 finkerporin täysi 2 eli 3 kerta päiwäsä annetaan
hywällä hyödytyxellä.
Sixi toisexi ota: 5 osaa Saltpietaria, yhen osan Hirwen sarwen suolain
kanssa (Hjorthornssalt, Sal. C. C.) yhtä tasaisiin osiin sekoitettu, on
wielä parempi.
Ynnä ensimmäisen pulwerin kanssa on hywä antaa sairaalle Eläimelle joka
ilta 50 eli 60 pisarta Wenäjän öljyä, puolen sen werta Hjorthorni öljyn
kanssa.
Takasta Nokea, illoilla on hywä antaa Bjelkin Elixiri eli Hjernerin
Testamenti on löytty hywäxi Ihmisille, jotka on Eläinden loukkauxesta
tulleet kohdatuxi.
Ettei ne terweet Eläimet ei tulis saastutetuxi täldä taudilta, on
waarin ottaminen:
1. Että se sairas Eläin yxin salwataan ja holhotaan.
2. Kuin joku tulee niistä paikoista josa tämä rutto liikkuu, ja
joka sairaita Eläimiä kattoo, pitää sawuttaman ittensä Tulikiwellä,
katajilla, katajan marjoilla, kaiken laisilla pihoilla, Terwalla
ja pihkaisilla puilla, puikoilla ja riewuilla jotka on sulattuun
tulikiween kastetut.
3. Sairasten sonta, heinät, ja raadot hywin sywään maahan kaiwettaman,
ettei Terweet saa niitä haistella.
4. Nawetta sawutettaman -- Eläimet sisällä pidettämän.
5. Eläimille annetaan joka päiwä suolaisia silakoita; ja annetaan
nuolla, sekoitusta Terwasta ja suoloista.
Turpa pyhitään surwotulla kynsilaukalla sekoitettu wetelällä
pihgalla, Terwalla eli Terpentiinillä. Joka päiwä hiutetaan ne pitkin
selkä-ruotoa harjalla, ja suu hiwutetaan willasella riewulla suolalla
päälle piroitettu.
Sairaita Eläimiä, antoi, Stud. Medic. & Oecon. Herr _Erland Turseeni_
(Kongl. Collegii Medici Berättelse om Boskaps-Sjukan i Östergöthland,
tr. 1751 pag. 10).
Tällä tawalla huusata.
1. Suonta lyödään kaulaan yxi eli usiampi kerta, sixi kuin kuumuus on
wähennyt.
2. Leikataan rinta lapaan nahkaan reikä ja auki pidetään.
3. Ota 1 naula Finis Saipuata, leikkaa hienoxi, sulaa 6 kannusa wettä,
pane kourallinen saltpietaria, anna kiehua, sixi kuin kaikki on ylös
sulanut, ja anna Eläimelle 1 tuoppi illoin ja aamuin, sixi kuin se
wattan rikkoo ja ummelta päästää.
4. Wielä että liika kuumuus wähettäisiin, niin pannaan hywä
hyypeellinen Saltpietaria jauho-juomaan joka haliaxi tehdään, ja
kaataan muutamasti päiwäsä Eläimen kurkkuun, jos ei se mielellään juo.
5. Että kurkku, sieramet ja henki torwi, sitkiästä kinosta puhdistuis;
niin awataan Eläimen suu 3:sti päiwäsä ja heitetään hienottua
saltpietaria kitaan, ja lasketaan irralle, että se saa päristää ja
räkää ulos perata.
6. Kuin Eläimen watta on kyllä auki, niin se wettäkin heittä, mutta jos
ei se wettään laskee, niin Terpetin-öljyä annetaan 1/4 osa korttelia,
hywällä hyödytyxellä.
7. Jos se wattan rikkominen jonga Eläin saa saipua juomasta N:o 3,
seisahtais ja muuttuis ulko taudixi; niin se autetaan 1/2 korttelilla
liin-öljyä, joka muutama kerta päiwäsä annetaan, ja jos ei loka
sittengään tahtois tulla sakiaxi, niin annetaan ynnä liin-öljyn kanssa
joka 6:des tiima, yxi palli tehty hienoxi surwotusta petäjän kuoresta,
ohraisista jauhoista ja wedestä nyrkin kokonen.
Muutoin ruukataan ainoastansa liin-öljyä, joka täsä taudisa on
hyödyllinen.
Pohjan maalla kuin Ihmiset saawat loukkauxen eli Ruton nuolen ihoonsa,
joka on kuolettawainen, niin he teräwällä weittellä ensin hakkaawat
kipiätä paikkaa; ja sitten kohta tuores juusto, maolla maidosta
juoxutettu päälle pannaan, johon se musta mato (furia infernalis)
wetäyypi -- ja Ihminen paranee. (Vid. _Diss. Miracula Insectorum,
Upsaliae, præs. Linnæo_ 1752.)

N:o 111.
Lammasten Rupuliin eli Rokko-tautiin.
1. Niin pian kuin yxi Lammas hawaitaan saastutetuxi eroitetaan se
terweistä, paikalle, josa ei kylmän höngy käy, pestään haliasa wedesä,
ja willat pois keritään.
2. Joka päiwä annetaan kerta eli useimmin lusikallinen fläder moosia,
hämmenetty 1/2 tuoppiin hywää olutta. Taudin wallalla ollesa on
lusikallinen hunajata hywä.
3. Sairaalle Lampaalle annetaan joka päiwä haliata juomaa ruis eli
kaura jauhoista -- Isoppia keittää heidän juomaansa on wielä parempi.

N:o 112.
Hewoisten kapiin, Stud. _Turseeniltä_.
Kapi on tarttuwa. Hewoset, jotka sillä owat saastutetut.
Suonta lyötetään kerta wiikosa, ja kahdesti wiikosa pestään Saltpietari
keiton wedellä eli wäkewällä laakalla suolan eli saltpietarin jälkeen
-- mutta jos awoimia haawoja on, niin ei pidä haawat pestämän suola
wedellä, waan pyhittämän liin-öljyllä.
2. Sotketaan yhteen rauta eli kiwi moorttelisa Tulikiweä 4 1/2 luodia,
Spetsglas (Antimonium crudum) 2 luodia, luttrattua Saltpietaria 1/2
luodia hienoxi, erittäin surwotaan -- annetaan isolle Hewoiselle 1 1/2
lusikallista joka toinen päiwä, appeihin jos hän sitä tahtoo syödä, eli
hämmennetään se juomaan ja kaataan hänen kurkkuunsa sieranten kautta --
mutta jos hän rupiaa hengittämään raskaasti tämän pulwerin jälkeen --
ja ei tahdo syödä, niin annetaan hänelle 4 lusikallista liin-öljyä.

N:o 113.
Hewoisten Täi-tautiin.
Leikattua Tupakkia ja kynsi-laukkaa wäkewäsä juomasa keitetään ja
pestään sillä.

N:o 114. Katzo N:o 82.
Hullut Willi Koirat.
Ei enää syö eikä juo; ei tunne omaa Isäntätänsä, juoxewat mettään
willinä, kita auki, kuola juoxee suusta, häntä rippuu taka jalkain
wälisä; haukkuwat harwoin, ja kähisewällä äänellä, käywät päälle
kaikkein kuin he rookaawat, ja saattawat Taudin joka Eläimen päälle
jota he purewat, ja niin he juoxewat 9 wuorokautta, ennen kuin he
tuskalla kuolewat.
Tästä taudista luullaan taitawan Koiria warjeldaa, jos heidän ruokaansa
sekoitetaan kanan paskaa, ja annetaan heidän syödä siitä wähä joka
päiwä.

N:o 115.
Härkiä, Lehmiä ja muita Eläimiä ja Karjaa huusata ulos laskeisa ja
muutoin, ettei niihin taudit tartu.
Kuin Eläimet kewäillä ulos lasketaan, on tarpeellinen, että päiwää
ennen annetaan pähkinän werta _Karjan Theriakia_ aamulla leiwän kanssa,
ja samana päiwänä kuin ne ulos ajetaan woileipää surwottuin Fänkooliin
ja Tillin kanssa, se warjelee heitä kaikenlaisesta tarttumisesta ja
myrkystä.
Mutta yhden hywän Karja-Muorin, pitää myös usiasti iloilla antaman
heidän nuolla suolaista kalaa, suolaa, kynsilaukkaa, ja muuta -- mitä
hänellä on, niinkuin liwerstikkua -- se awaa Lypsy-lehmäin maito suonet
jalosti. Erinomattain neuwon minä häntä, että yhteen kluutuun eli
pussiin sitoa kynsilaukkaa, suoloja, pirun paskaa ja majawan haustaa
kaulaan rippumaan, niin se warjelee loukkauxesta ja lettymisestä.
Herneitä keitettynä annetaan wälistä syödä, niin ne lihowat pikaan ja
saawat hywän karwan.

N:o 116.
Eläinten mahan ja suolten pureihin ja wäänteihin.
Tauti tutaan siitä, että he panewat maata, nousewat jälle pian, jalat
wapisewat ja ei he syö. -- Ota silloin Olutta, hämmennä siihen suoloja,
hämmennä että wahtuaa, ota wahto pois, kaada 3 klasillista kurkkuun ja
anna ynnä Eläimelle Theriakia.

N:o 117. Katzo N:o 36.
Eläinden Silmille.
Kuin Eläin mulkuilee ja nurin kääntää silmiään, niin puhalla suoloja
silmiin.

N:o 118.
Kuin eläin ei tahdo syödä, ja ei ole juuri roweisaan.
Kuin Eläin ei ole Roweellinen, ota sen häntä kämmenten wäliin; jos se
on pehmiä ja niinkuin näiwehtynyt, että sen taitaa ympärinsä kääriä,
niin leikkaa weittellä, poikkipuolin häntää, puoli weihten hamaran
sywältä; jota ei he tunne, sillä häntä on kuin puuttunut -- pane siihen
haawaan 9 ohran jywää, sido punaisella weralla eli silkillä, ja anna
ohrat olla siinä 9 wuorokautta -- awaa jälle -- Jos Eläimillä tämä
tauti on kauwan, tulewat sääret kipiäxi, laihtuwat ja lamaantuwat.
Eli: sekoita hienoja suoloja rukiin olkiin, hiero sillä häntää sixi
kuin se lämpiää; Tee se muutamasti päiwäsä; niin weri tulee liikkeelle
ja eläin prokenee.

N:o 119. Katzo N:o 43.
Koska härjät eli Lehmät werta tekewät.
Ei niitä pidä paljon ajaman; ettei maxa ja keuhko tulettuisi. Tämä
tautii tulee laitumesta eli ruohoista: ja parataan näin: Tormentillan
juurta (puna juuri) eli Tuli-ruohon (Hewon hiiran juurta) hakkaa
hienoxi, anna syödä.
Eli: Johannes öljyä (ol. hyperici) sulaa lämpymäs oluesa, anna
muutamisti sisälle.
Eli: pari päiwän perästä kuin puna on näkynyt, niin leikkaa läskiä
pitkiin ja hoikkiin kiiwuin ja sekoita kauroin eli leipään, ja anna
sisälle, kuitengin ei ylön paljon; Eläin peitetään waatteilla.

N:o 120. Katzo N:o 33, 103.
Jos Eläin ei taida wettään heittää.
Anna juoda wettä josa persiljan juurta, krawun kiwejä ja lawermarjoja
on keitetty.
Eli: Ota hunajata, öljyä ja wiinaa, keitä, anna sisälle 3 aamua
perätyxin -- Eli pistä Traania kurkkuun.
Eli: ota härjän sappea, pane siihen wähä suoloja, ja woitele sillä
ympäri nawan.

N:o 121. Katzo N:o 54, 64, 96.
Eläinten Umpi-tautiin.
Tee yxi juotawa Finis Saipuasta, yxi luodi pähkinä puun juurta 2 qwint.
Säfwe-puuta (Sabina) 1 1/2 qwint., keitä ne wiinasa eli oluesa -- anna
Eläimen juoda, ja kuljeta sitä wähä.

N:o 122.
Kuin Eläimillä on matoja suolisa.
Keitä yxi luodi Eläwätä hopiata wedesä, ja anna Eläimen juoda sitä
samaa wettä.

N:o 123. Katzo N:o 22, 59.
Ettei parmat, hyteet etc. syö Eläimiä.
Ota warsan polwen ruohoa (persicaria, Jungfru-twål) puserra se mehuxi,
woitele sillä Eläin, eli Traanilla sarwein wäliä. -- Katzo N:o 59.

N:o 124. Katzo N:o 42, 46.
Jos Eläin on astunut rauta naulaan eli muuhun teräwään.
Ota rauta naula ja pistä se fläskiin -- eli pistä Fläskiä Naulan
reikään ja sido päälle lukinwerkkoa.
Eli: Ruukaa Liin-öljyä ja pikiä, sulaa yhteen, ja woitele sorkkain
wälistä. Kuin sääret nilkasta ajettuwat niin on weri hyytynyt sorkkain
wäliin; ota jouhi nuora, eli wahwa hamppu siima, wedä sitä sorkkain
wälistä, että weri uloslähtee; siitä eläin paranee.

N:o 125. Katzo N:o 42, 46.
Sarwi-wahingoihin.
Jos joku Nauta sarwensa puskee rikki, niin pestään se wiinetikalla
suolalla ja öljyllä yhteen sekoitettu; ota sitten ihraa, terwaa ja
kuusen pihkaa, sekoita yhteen ja pane haawan yli; Eli: ota nokia,
suoloja ja wanhaa ihraa, yhteen sekoitettua, ja sido ympäri; ihra kalwo
ympäri sidottu, parantaa myös hywin.

N:o 126. Katzo N:o 16.
Käärmeen pistoxeen eli panemiseen.
Hauwin hampaalla hakkaa ensin paiset, pese Etikalla ja pane Theriakia
päälle. --
Surwo Liwerstikkua, sekoita wanhaan wiinaan ja truiska Eläimen
sieramiin, ja pane tuoresta Sian paskaa haawan päälle -- -- Eli keitä
liwerstikkua ja kynsilaukkaa juoxewasa wedesä ja kaada sisälle. --
Eli tuoresta pajun kuorta, nuljakka puoli haawaa wasten, ja sido
surwotuita hampun siemeniä päälle. --
Theriaaki on hyödyllinen ruukata kaikkea myrkkyä wasten -- Warsan
polwen ruoholla on sama luonto.
Kynsilaukkaa Eläimille antaa, on hywä lääkitys.

N:o 127.
Kuin Eläinden hampaat löyhtywät.
Ota kourallinen suoloja ja wähä maltaita sekoita, hiwuta hampaita ja
ikeneitä, ja anna Eläimen se sitten syödä, niin tarttuu hampaat jälle
kiinni.

N:o 128.
Kuin Eläin on lettynyt (lennoxisa).
Ota Liwerstikkua, malia, mäster örttiä, sekoita suoloin kanssa, anna
sisälle -- -- aamuin ja illoin sisälle annettu on hywä warjellus.

N:o 129. Katzo N:o 58.
Kuin Eläin ei taida seisoa jalwoillaan, pöhöttywät ylempää mahaa, ja
saawat niinkuin kalwon silmihin.
Ota suoloja, hunajata, lawermarjoja ja walkiata inkifääriä yhen werran
kumpiain, tee jauhoxi, puhu silmiin. Sitten ota Eläinten Theriakia
leiwälle, pane sen päälle mäster örtti ja Sammakon porras juurta; anna
syödä kohta -- niin se auttaa -- kylmää wettä waletaan Eläimen päälle,
ja sitten peitetään.

N:o 130.
Eläinden pää-tautiin ja pyörtymiseen.
Leikkaa niitä kohta korwaan, että werta tulee. Ota timiani surwottua,
suoloja ja leikatuita kynsilaukkoja, wiinaan, hiwuta kieltä -- mutta
paras on ottaa pois se Eläin, sillä se tauti tulee useimmin.

N:o 131. Katzo N:o 129, 36, 117.
Wettä juoxewiin raattaisiin silmiin.
Hiero kieltä suolalla ja kynsilaukalla, wirutta sitten wiinalla eli
oluella -- awaa suoni kielen alta.

N:o 132.
Perna-tautiin Eläimillä.
Keitä saarnipuun kuorta wedesä, ja anna naudan juoda muutama päiwä,
awaa pernan, ja ajaa paljon wettä ulos, jos sillä on wesi-tauti, ja
Eläin tulee hoikemmaxi. -- -- Joka tahtoo terweltä Nautoja, pesköön
heidän suutaan, heidän omalla wedellään, niin heistä paljo kinoa ja
räkää ulos juoxee suusta, ja alkawat syömään halulla.

N:o 133.
Täitä ja wäiweitä wastaan.
Surwo kynsilaukkaa, sekoita liin-öljyyn eli muuhun raswaan -- eli
Eläwällä hopialla woitele täiset paikat -- Ei pidä Eläimiä laskettamaan
siko läättiä nuuskimaan ja lähestymään, siitä he saawat täitä -- ja
kuin yxi saa, saastuttaa se koko karjan. Katzo 21, 50, 113. 7.

N:o 134. Katzo N:o 38, 69.
Eläinten rupiin ja kaapiin.
Sekoita woita wanhaan kuseen, pese sillä. Eli: ota wanhaa raswaa, kaada
se kylmään weteen että se hyytyy, sitten ota pirun paskaa, tulikiweä,
lawermarjoja, kynsilaukkaa, kupar röökiä, terwaa, sekoita siihen, anna
kiehua, woitele lämminnä Eläin sillä; lämpymäsä nawetosa.
Ota waarin: Lukit ja hämmäshäkit on hywät nawetasa, ne wetäwät paljon
myrkkyä ja märkyyttä pois. --
Eläimet menestywät hywin kusa ne owat.

N:o 135. Katzo N:o 2, 101.
Eläinten Yskään ja Rykimiseen (köhään).
Anna Entianaa 2 luodia sisälle -- Eli, hakkaa Isoppia tuoresna, anna 9
päiwää perätyxin -- Eli 4 kahmaloa pujoja, kaada wettä päälle, rässää
mehu ulos, anna 7 päiwää perätyxin. --
Eli: Ota 1 tuoppi pestyjä ja hierotuita papuja, keitä ilman suoloja,
wuohen talia 6 luodia, 3 kuorittua kynsilaukkaa, keitä wierteesä, anna
3 päiwää sisälle, on sangen hywä apu yskään, naudoille.

N:o 136. Katzo N:o 58.
Kuin kalwo eli häiwä on silmän päällä.
Naudat saa wälistä lijan silmän päälle, jonka kansa näin eletään; ota
äimä eli neula, pane sen silmään lankaa, pistä kalwon läpi, nostata
sitä ja leikkaa pois jonga jälkeen silmä sitten woidellaan suoloilla ja
nuorella kermällä (fiilillä), kuitengin waaditaan tähän kewiä ja ennen
harjaandunut käsi.
Eli: ota kewäillä mateen maxaa, pane awopäiseen klasiin auringoon;
siitä tule öljy, woitele sulalla aamuin ja illoin, niin häiwä kuluu.
Saisi siihen panna puolexi suoloja maxan päälle, kuin se klasiin päiwä
paisteseen pannaan. --
Eli: pane onki matoja (lieroja) klasiin, peitä se yli kaikki paxulla
taikinalla, pane uuniin leipoessa niin sulawat madot; woitele sillä
öljyllä silmää.

N:o 137. Katzo N:o 28, 29, 63, 66, 92, 93, 97, 107, 110.
Warjella edeltä kättä (præservera) Eläimiä taudista.
Anna niille kewäillä eli Mikkelin aikana pähkinän werta Theriakia
leiwän kanssa.
Anna kerran Kuusa paistettu leipä pala, woita päälle pyhitty,
johon lewitetään fänkoolia, tilliä ja kynsilaukkaa, niin ei mitään
wahingollista ruohosta haittaa. Eli: Ota Eläinden Theriakia,
Bärnsteeniä, majawan haustaa, kynsilaukkaa, surwo yhteen ja anna
eläimelle ennen kuin muuta syötetään -- -- Tämä on myös hywä kuin
niitten pää ja kaula ajettuu.
Yhden wiisaan isännän pitää slahdatesa katzoman misä wika on ollut
sisällä -- ja sen jälkeen maxa-perna- eli keuhko-tautiin -- eli
sappi-tautiin sowittaman lääkityxiään. -- Jos wika on keuhkois ja Eläin
paljon ryskii, antaa Ehrenpriisiä suolain kansa, eli isoppia eli pujoa.
-- Katzo N:o 135.
N:o 138.
Kaikenlaisiin Karjan tauteihin.
Putken juurta (Angelica) 9 luodia, mäkihumalan juurta 1 luodi,
kissan minttua 3 luodia, isomman wihalaisen eli polttiaisen 2 luodia,
Kiwiyrttiä 1/2 luodia, Warsankawion lehtiä (Tussilago) 1 luodi,
Kuoria 9 erilaista puusta, katajan erinomattain -- päältä karhein
poiskrawataan, ja sisämmäinen kuori hakataan hienoxi, wähä kuiwataan,
kaikki sekoitetaan, kahmalollinen kutain, keitetään kaikki kryydit
8 kannusa wettä padasa sixi kuin tulee ruskiaxi kuin wieret, josta
annetaan Eläimelle 1/2 korttelia, 1/2 korttelisa olutta, joka ei saa
olla tuoresta eikä aiwan wanhaa.

N:o 139.
Kuin Suoni on suljahtanut eli katkennut.
Pese suoni lämpymällä oluella ja sulatulla raswalla, kastele riepu
samaan ja sido päälle. Pellawan siemenet on myös hywät näille wammoille.

N:o 140.
Mahan pöhötyxeen, turpumiseen, ja ummella ollesa.
Anna 4 luodia surwottua Aloesta, haliasa wedesä. Muut antawat
Kuparrökiä ja tuoresta Jästiä.
Hiiren lokareet oluesa, awaawat hywin. Hampun lehdet wedesä juoda.
Jos se on wesi-ummella pane hanhen ihraa lämpymään juomaan, anna
sisälle; woitele samalla ihralla napaa, surwo kynsilaukkaa, woitele
sillä kusitin.

N:o 141. Katzo N:o 70.
Sappi-tautiin.
Kuin naudan silmät juoxewat, on merkki että sapesa on wika, Truiskaa
Suoloja ja inkifääriä korwaan, sido niinellä. Kuiwattu sian sappi
annetaan Etikan ja suolan kansa ja sitä pannaan korwaan, ja kiinni
niwotaan, auttaa. _Saipuata_ weteen wispata ja antaa juoda, on paras Apu
Sappi tauteihin.

N:o 142. Katzo N:o 62, 78, 91.
Kuin Lehmällä on Työläs poikiessa eli wasikkata saadesa.
Ota kappale Majawan haustaa sekoita se kruutiin, kaada lehmän kurkkuun
Etikalla eli oluella, niin se pian poikii ja puhdistaa itzensä. -- Tämä
on myös Lampaille löytty hywäxi.
Eli ota polttiaisen siemeniä mettu maarin aikana anna sisälle
lämmitetysä oluesa, se auttaa.
Jos jälkimmäiset ei tahdo irralle lähtiä, eli lehmä ei perkau, niin