Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 08

Total number of words is 3555
Total number of unique words is 2044
24.3 of words are in the 2000 most common words
33.7 of words are in the 5000 most common words
39.7 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
ravintolaan Café Parrot'iin ja huomaa jo siihen aikaan päivästä ihmisiä
istumassa -- sanomalehtipöydän ääressä. -- Niin, se on ihmeellistä!
huudahtaa hän. Läpi vuorokauden istuivat ihmiset tähän aikaan
sanomalehtiä lukemassa. Soldankin tarttuu lehteen ja tapaa jo uutisia
vastassaan, uusia tietoja levottomuuksista Berliinissä ja muualla.
Itsessään Frankfurtissakin on edellisenä iltana ollut levottomuuksia --
kertoo hänelle ravintolan tarjoilija -- sen johdosta, että otaksuttiin
itsensä Metternichin, Itävallan itsevaltaisen ministerin ja pyhän
liiton parhaan tuen olevan kaupungissa. Tarjoilija tiesi vielä senkin,
että tuo kaikkien tyrannien tyranni asuu Hotel de Russie'ssa -- siis
Venäjän nimen turvissa! Kukas sinne, jos ei Soldan, joka oli lähtenyt
kuninkaita kukistamaan! Hän rientää Hotel de Russiehin, joka on
kaupungin komeimpia ravintoloita, sekä kysyy ystävätään Metternichiä.
Se on erehdys, hän ei ole täällä, hän ei luultavasti ole koko
kaupungissakaan, väittää kellneri, mutta sitä ei usko Soldan. Kellnerin
vastaus ei muka ole muuta kuin verukkeita metelien estämiseksi, ja
Soldan lupaa miehelle kokonaisen talarin, jos tämä voisi niin asettaa,
että hän saisi nähdä edes avaimen reiästä Metternichin, tuon eläimen,
ainoan laatuaan. Mutta täyttämättä jäi tämä toivo. Metternich ei ollut
Frankfurtissa -- eikä monessa muussakaan Saksan kaupungissa, joissa hän
samaan aikaan kummitteli, ja syystä kyllä, sillä juuri niinä päivinä
oli hän pakomatkalla Pragin, Dresdenin ja Hollannin kautta Englantiin,
Jonkunlaisella vahingonilolla lisää Soldan, että ukkoa, jota
salapoliisien eksyttämiseksi yleensä oli kansan kesken kutsuttu
"Jemandiksi" [Joksikuksi], nyt maaliskuun päiväin jälkeen kutsuttiin
"Fürst Mitternacht'iksi" [Ruhtinas Keskiyöksi].
Kun ei nyt saanut nähdä Metternichiä, täytyi lähteä kaupunkia
katselemaan. Frankfurtissa istui juuri siihen aikaan Saksan uusien
reformaattorien kutsuman esiparlamentin asettama valiokunta, joka hoiti
asioita siksi, kunnes varsinainen parlamentti eli perustuslakia laativa
kansalliskokous kokoontuisi toukokuussa. Ell'ei olisi ollut matkalla,
olisi Soldan pysähtynyt valiokunnan istunnoita seuraamaan. Mutta nyt
täytyi hänen tyytyä vaan kaupungin katselemiseen ja huomasi hän sen
yleensä kauniiksi ja siistiksi. Klo 1/2 9 koetti hän saada viimeisen
vekselinsä rahaksi muutetuksi, mutta ukko Rothschild antoi sanoa, että
hänellä oli niin paljon Hampuriin asetettuja papereita, ett'ei hän
voinut ostaa sitä. Levottomien aikain tuottama rahapula oli näet
jo silloin alkanut Saksassakin. "Se oli minulle uusi ilmaus
vallankumouksesta, mutta tällä kertaa jotenkin ikävä, sanoo Soldan. Kun
näet olin ollut varomaton sanomaan, että toivoin saavani ranskalaista
kultaa (enkä hopeaa), koska olin matkalla Strassburgiin j.n.e. ja kun
sen johdosta syntyi kuiskeita, niin minä, tottumaton kun vielä olin
näyttelemään seikkailijan osaa häpeämättömällä naamalla, hätäydyin ja
ajattelin, että se voisi jotain merkitä. En viitsi luetella kaikkia
niitä peikkoja, joita jo näin; mutta summa oli se, että minä päätin
olla kääntymättä kaupungin muiden kauppahuoneiden puoleen ja heti vaan
jatkaa matkaani."
Maaliskuun 23 p:nä on hän Mannheimissä Reinin varrella ja saa siellä
tiedon levottomuuksista Bayerissa ja Ludvigin luopumisesta poikansa
hyväksi. Samana päivänä on hän läsnä sotamiesten ja porvarien välisessä
kahakassa Mannheimissa. Mannheimista ajaa hän varhain seuraavana
aamuna Reinvirran yli rautatieasemalle ja jatkaa nyt matkaansa
rautatievaunussa yhä etelään päin. Mitkä mietteet hänen mielensä
täyttävät, se näkyy muutamista hätäisistä muistiinpanoista, jotka hän
kirjoittaa "höyryvaunuaan odottaessa":
"Enintään voivat ne minut ampua. -- -- Semmoiset, jotka tunkeutuvat
ylöspäin kauniilla sanoilla, lämmittämättä sydämmiään totiseen ja
taivaalliseen rakkauteen kansaa kohtaan -- olen kuullut monen heistä
sanovan, että täytyy toimia varovasti. Mitä varten ottaa askeleita,
jotka vaan saattavat ankarampiin toimenpiteisiin; miksi härnätä karhua?
Sehän on nyt hyvin sukkelasti sanottu, mutta siitä on seurauksena niin
suuri varovaisuus, että tuota varovaisuutta saarnatessa ei muistetakaan
muuta kuin omia persoonallisia toiveita -- eikä välitetä siitä, tuleeko
ollenkaan mitään muuta tehdyksi. Se on kurjaa sukua, sanon minä --
kurjaa, sillä se teeskentelee. Tunnustavat tietäjänsä, mitä kansan
rauha ja vapaus vaatii ja pyrkivät kuitenkin kynsin hampain
ylimykselliseen valtaan." Nähtävästi ajatteli hän tätä kirjoittaessaan
kotoisia oloja, koska kohta sen jälkeen on taas kirjoittanut nämä
myöhempiäkin oloja muistuttavat sanat: "Suomessa poliisijärjestelmä.
Senssuuri kenraalikuvernöörin käsissä. Korkeammat virat kaikki
sotilaiden käsissä, jotka olisivat valmiit kunniamerkistä myymään
isänmaansa. Sanomalehtien lakkautuksia y.m., joista ei toden totta
viitsi kertoa." Tunnin kuluttua loppui rautatiematka, jota oli vaan
pikku palanen Mannheimista Neustadtiin, joka on pieni kaupunki
Haardtvuoren juurella.
Neustadtissa oli Soldanilla eräs tuttava tohtori Frey, jonka oli
tavannut Mannheimissa ja joka oli kutsunut häntä läpi kulkiessa
poikkeamaan luokseen. Tohtori Frey nukkui vielä, kello oli vasta 8,
mutta eräs vanha mies, hänen isänsä, tuli ovessa vastaan ja kysyi:
"Te olette Venäjältä, eikö totta? -- Olen. Poikani on siitä minulle
kertonut. Te olette rohkea mies, jääkää nyt meille pariksi päiväksi."
Semmoinen oli mieliala maassa siihen aikaan: ventovieraat ihmiset eivät
tarvinneet muuta puoltolausetta kuin että eivät olleet tahtoneet palata
Venäjälle.
Odottaessaan, kunnes kaikki olisivat nousseet ylös talossa, lähti
matkamies, ukon ystävällisistä sanoista rohkaistuna, katselemaan
kaupunkia. Hän nousi Viinivuorelle ja hänellä oli jalkainsa alla koko
kaupunki ja edessään koko laaja tasanko, aina Reiniin saakka, ilma oli
leppoinen, vaikkakin hiukan kostea, aurinko koetti puhkaista pilviä ja
vaikka se yhä piilikin hattarain takana, niin ilmaisi se paikkansa
sinertävän valkeiden pilkkujen kautta itse pilvissä tai vaalean juovain
kautta, jotka vaelsivat yli tasangon. "Sellaista on valo! Se ei voi
pitää koossa säteitään, olivatpa ne suuria tai pieniä. Jos se sattuu
seinään, niin hakee se reiät siinä, hakee kaikkein hienoimmatkin. Jos
seinä on pimeän huoneen seinä, niin syntyy sisässä ainakin yksi valoisa
paikka, välistä selvä kuvakin, vaikka se on ylösalasin niin kauvan kun
valon rako on pieni."
Tohtori Freyn luona viipyi Soldan vaan muutamia tuntia, puhellen noiden
ystävällisten ihmisten kanssa omista oloistaan ja Venäjän oloista.
Häntä näkyy ilahuttaneen, ett'ei heillä ollut mitään muistuttamista
hänen matkaansa vastaan, vaan sitä enemmän niitä oloja vastaan, joiden
he otaksuivat vaikuttaneen tähän matkaan.
Neustadtista tultiin sitten Laudauhun, jossa täytyi tullista
ulosmennessä ilmoittaa nimensä sotamiehelle. "Seidler, Bürger aus
Neustadt", oli Soldanin ensimäinen salanimi -- niitä olisi tuleva
sitten montakin. Seudut, joiden kautta kulettiin, olivat vuoriset ja
kauniit, siellä täällä näkyi vanhoja linnoja, m.m. Dryfels, jossa
Richard Leijonamieltä oli pidetty vankina.
Lähestyttiin Ranskan rajaa, vapauden maata. Viimeinen, mikä Saksan
puolella herätti huomiota, oli 14 vuotias tyttö, joka kori käsivarrella
ja avojaloin juoksi vaunujen perässä ainakin neljännestunnin. "Se oli
hurmaavan kaunis olento enkä voinut kääntää hänestä silmiäni. Eräs
vaunutovereistani tiesi, että tyttö oli erään papin tytär
läheisyydestä!" -- Oli jo hämärä, kun saavuttiin rajalle ja
pysähdyttiin tulliin.
Ja mikä tuli rajalla vastaan? Mikä oli ensi näkemä? Vallankumous ja
vapauden aatteet tulvahtivat kaikella tuoreudellaan vastaan!
Kolmivärinen lippu liehui tullihuoneen oven edessä ja oven päällä
luettiin sanat -- _liberté, egalité, fraternité!_ Tullissa ei ollut
rettelöitä eikä turhia tarkastuksia. Luotettiin miehen sanaan. Kun
tulliherra kysyi, oliko mitään tullattavaa, ja sai vastaukseksi, ett'ei
ollut, jätettiin kapsäkki avaamatta. Eikä passiakaan kysytty.
Tullihuoneelta ajettiin Vissenbourgin linnakaupunkiin ja vaunut
pysähtyivät erään ravintolan eteen, jossa niiden kulettaja kehoitti
syömään illallista. Lyhtyjen valossa liikkui kadulla iloista kansaa
laulaen -- marseljeesiä!
Kirjeessä, jossa tästä matkasta kerrotaan, ei näy mitään ilmauksia
siitä mielentilasta, joka valtasi matkustajan Ranskan kynnyksellä.
Jokainen, joka on tämän rajan yli astunut, tietää kuitenkin, että se
yksin rautateidenkin epärunollisessa ympäristössä tekee hauskan
vaikutuksen. Vapaus, virkamiesten miellyttävä käytös, iloiset kasvot,
kaunis kieli -- kaikki se lumoaa. Vaikka kuinkakin tietäisi, että nuo
sanat "vapaus, yhdenvertaisuus, veljeys" ovat menettäneet merkityksensä
ja muuttuneet valekyltiksi, jonka takana ei ole mitä luvataan, niin
vavahtaa rinta kuitenkin ne ensi kerran nähdessään. Sillä niillä on
kerran tottakin tarkoitettu, ne ovat kerran tottakin tietäneet. Ja
silloin juuri jos milloin -- keväällä 1848 -- oli niiden merkitys
suurempi ja niihin asetettu toivo vilpittömämpi kuin koskaan ennen ja
jälkeen. Ja mitä ne mahtoivat Soldaniile sanoa, sen voi kuvailla
tietäessään, ett'ei ollut vielä vuotta kulunut siitä, kun hän oli
lähtenyt -- Venäjältä, jota hän kutsui suureksi vankilakseen.
Omituinen sattuma oli, että Soldan samassa paikassa tapasi miehen,
jonka kohtalo oli sama kuin miksi hänen omansa tulisi sittemmin
muodostumaan. Tarjoilija, joka toi hänelle pihviä ja palveli häntä
pöydässä, hämmästytti häntä hienolla käytöksellään. Kun ei Soldanin
ranskan puhuminen oikein vielä luonnistanut, alkoi mies puhua saksaa ja
antoi kernaasti kaikellaisia hyödyllisiä tietoja. Keskustelun kuluessa
tuli ilmi, että hän oli maanpaossa oleva puolalainen hyvästä perheestä.
Hänen silmänsä loistivat ilosta, kun hän puhui niistä toiveista, joista
puolalaiset siihen aikaan uneksuivat isänmaansa pelastukseksi.
Laumoittain olikin puolalaisia siihen aikaan palannut Pariisista
kotimaahansa ja oli innostus heidän asiaansa niin suuri, että heillä
Badissa oli vapaat matkat rautateillä.
Yötä myötenkin jatkuu matka. Tullaan johonkin kaupunkiin, joka on
jotenkin suuri ja siisti, mutta jonka nimeä ei tule kysytyksi. Hevosia
vaihdettaessa harhailee matkamies läheisillä kaduilla. Kuinka
omituista, kuinka merkillistä! Missä on hän, missä kolkassa maailmaa,
mikä aika on yöstä? Kaikki on hiljaa, kaikki nukkuvat, hän on matkalla
jonnekin, epämääräisille perille. Hän kulkee kuin unessa, pääsee
johonkin ravintolaan, tapaa itsensä istumasta viinilasin ääressä, jonka
muuan eukko on tynnyristä laskenut, ja sitten taas takaisin vaunuun ja
yhä edelleen.
Strassburgiin saavuttiin aamulla varhain maaliskuun 25 p:nä ja ajettiin
muutamia kauniita katuja pitkin ja poikki kahden torin. Toreilla olevat
kuvapatsaat olivat koristetut trikolooreilla ja Gutenbergin
pronssisessa päässä oli punanen frygialainen myssy, vapauden merkki.
Eikä Soldan sitä nähdessään malta olla huudahtamatta, että sen
päähineen tuo mies kyllä ansaitsee paremmin kuin kukaan muu. Sillä
kirjapainotaito, sanoo Lamartine, on kuin ihmisajatuksen alinomaista
räjähtelemistä ja on se muuttunut kansoille toiseksi ilmestykseksi.
Tietämättään oli Gutenberg laskenut perustuksen uudelle
maailmalle. Keksimällä aatteiden välityskeinon, valmisti hän järjen
riippumattomuuden. Jokaisella hänen kirjaimellaan oli enemmän voimaa
kuin kuninkaiden sotajoukoilla ja paavien pannakirjoilla. Hän pisti
älyn käteen sanan aseet. Eikä hän suotta näin ihastunut Gutenbergin
patsaan ääressä. 1848:n vallankumous oli m.m. juuri painovapauden
hyväksi tehty vallankumous. Sehän se oli yhtenä pääpykälänä kaikissa
parannusohjelmissa. Ja varmaankin muistui hänelle taas mieleen,
millaiset vastaavat olot olivat Suomessa: että kenraalikuvernööri hoiti
senssuuria, että Saima oli lakkautettu... "Davidin tekemä Gutenbergin
vartalokuva oli jättiläisen kokoinen ja ylen komea pitkine partoineen.
Hartaudella ja kunnioituksella katselin tuon miehen muistopatsasta,
joka oli ollut aseena Jumalan kädessä."
Strassburgissa on Soldan piirtänyt kuvan vaunuista, joilla hän sieltä
lähti Pariisiin ja pienoiskuvan itsestään aamukahvia juomassa. Vaunussa
oli kolme osastoa: katto, taustana (paras paikka) keskusta, jossa
Soldan matkusti ja maksoi piletistä Pariisiin 50 frangia.
Strassburgista Pariisiin ei matka tarjonnut mitään erikoista. Hevosia
vaihdettiin joka toinen tunti ja ne riisuttiin ja valjastettiin niin
pian, että harvoin ehti nousta edes alas vaunuista. Kaupunkien ja
kylien läpi ajettaessa ei kukaan katsahtanut päinkään ohi koluuttavia
vaunuja, tuota jokapäiväistä ilmiötä, vaikka _näissä_ vaunuissa kulki
niin merkillinen matkustaja kuin Sortavalassa syntynyt venäläinen
luutnantti matkalla Pariisiin, vallankumoukseen. Korkeampien mäkien
alla komennettiin: _Descendez messieurs!_ [Astukaa alas, hyvät herrat!]
-- ja se oli hauskaa vaihteen vuoksi. Kaksi lisähevosta valjastettiin
entisten 5:n sijaan ja nyt lähti karavaani soihtujen valossa, jos
sattui ilta, kiipeämään savista mäkeä. Eräs nuori sotamies oli kerran
Soldanin lähin naapuri vaunuissa ja kovin puhelias hän oli. Hän sai
sikarin ja tuli sytyttämään sitä antajan sikarista, suu suuta vastaan
-- ja vielä joivat he viiniäkin ja kilistelivät kaikessa ystävyydessä
-- venäläinen luutnantti keisarin palveluksessa ja ranskalainen
sotamies tasavallan työssä. Tämä tapahtui Vogesien harjalla. Sitten
kulki tie Nancyn, Toursin, St. Aubinin ja Vitryn kautta enimmäkseen
yksitoikkoisia seutuja.
Mutta vähitellen lähenee matkan maali. Oli ilta maanantaina maaliskuun
27 p:nä. Sotilastoveri oli poistunut ja sijaan tullut joku lihava,
hyväntahtoinen vanha mies. Hän kertoi, että kaupunki, jonka läpi nyt
kulettiin, oli nimeltään Neuilly. Oli jo sytytetty tulia. Harmitti
vähän, kun täytyi ajaa pimeässä Pariisiin. Omituinen tunne alkoi
kuitenkin päästä vallalle ja muistutti se ensimmäisestä tulosta
Pietariin 18 vuotta sitten. Siinä oli iloa siitä, että matka oli
päättymässä ja että pian oltaisiin Pariisissa, tuossa ihmeellisimmässä
paikassa, jota maa pinnallaan kantaa, ja samalla pieni sekoitus
surumielisyyttä siitä kovasta kohtalosta, siitä merkillisestä voimasta,
joka tempoi minua eteenpäin ja josta minulla sillä kertaa oli vaan
puolinainen aavistus. Kohta oli jälellä vaan _une heure encore!...
encore vingt minutes... voilä_ [vielä tunti... vielä 20 minuuttia...
kas niin!] -- ei, se on vasta Vincennes... -- mutta kertokoon hän itse
yhä edelleen:
"Kun nuo suuret vaunut vyöryivät ohi Vincennesin ja 'Heinäkuun
patsaan', joka seisoi Bastillen torilla, muuttui oudoksi mieleni. Tätä
outoutta en voi selittää, sillä siinä ei ollut mitään ajatusta, se oli
vaan sekaantunut sarja nuolennopeita kuvia kaikista ajanjaksoista
elämässäni sekä siihen yhdistettyinä ne kuvat, jotka sillä hetkellä
sattuivat silmään, vaikk'ei niitä näe. Sen tapainen tunne valtasi
minut, kun ensi kerran näin Pietarin, Helsingin, Berliinin, Leipzigin,
Dresdenin. Ja samalla, kuinka ihmeellisiä nyt, nyt, ja Pariisissa!
-- -- Mielentilani voisin kuvaavimmin sovittaa sanoihin: 'Minäkö? --
minä! -- olen -- olen! -- siis -- siis! -- Pariisissa -- Pariisissa! --
Pa-rii-sissa!' -- Oli ilta; tuolla kapealla pitkällä kadulla -- rue St.
Honoré -- oli kaikki jo valoisaa ja iloista; oli juhlavalaistus sinä
iltana luulen. Ainakin tapahtui meille, että eräällä torilla joukko
nuorisoa poltti pieniä raketteja, joita he yleiseksi iloksi, mutta
kuskin suuttumukseksi heittelivät vaunujamme ja hevosiamme vastaan.
Silloin tällöin laukaistiin pistooleja. Kuulin marseljeesin rallatusta.
Makasiinit loistivat ihanina kaasulamppujensa valossa ja väkeä tulvaili
myötä ja vastaan ja kaikille suunnille. Vihdoin ajettiin suuren talon
pihalle 'Messageries generales', lähellä Palais Royalia. Piha oli
täynnä samanlaisia vaunuja kuin meidän. Suuri hotelli oli lähellä.
Siinä vietin ensimäisen yöni."

8.
Pariisissa.

_Pariisin vetovoima. -- "Au premier en descendant du ciel." --
S.A. Hedlund. -- Edustajakammarin piiritys. -- Paraati Marskentällä. --
"Pyhä totuus ihmisen vankin tuki." -- Sanomalehdet. -- Ei sanaakaan
Suomesta. -- Pariisilainen ja suomalainen. -- Innostus alkaa hälvetä.
-- Velvollisuuksien ristiriitaa. -- On menetellyt väärin. -- "Alkaa
toinen sisällinen maailma selvitä." -- Lähtö Pariisista_.
Lumoavalla voimalla on Pariisi kaikkina aikoina loihtinut ihmisiä
luokseen, riippumatta siitä, mitkä aatteet siellä ovat olleet vallalla
ja mitkä hallitukset. Kaikki odottavat sieltä jotain uutta näkemistä,
oppimista ja kokemista. Niinä aikoina, jolloin tässä maailman ahjossa
historian ainekset kiehuvat yhteen joko taidolla taottaviksi tai uusina
onnen Sampoina siitä täysivalmiina syntyäkseen, on Seinen kaupungilla
tavallista suurempi vetovoima. Koko maailma odotti helmikuun
vallankumoukselta ainakin jotain hyvää itselleen, ja välillisesti
saikin. Ja olihan niitäkin, jotka niinkuin puolalaiset katsoivat uuden
tasavallan ensimmäiseksi velvollisuudeksi käydä heitä auttamaan,
julistaa sota Venäjää vastaan ja antaa heille takaisin heidän menetetty
isänmaansa.
Harvaa miestä lienee Pariisi kuitenkaan vetänyt puoleensa niin
vastustamattomasti kuin Soldania. Tosin ei hänellä ollut sieltä mitään
varsinaista odotettavana. Hän lähti sinne pelkkänä asianharrastajana,
tahtoi vaan olla mukana, tahtoi vaan nähdä rakkaimpien aatteittensa,
ihanimpien ihanteittensa toteutumista. Kun ottaa lukuun, miten vähän
hänellä oli ulkonaisesti voitettavana ja saavutettavana, saattaa hänen
tekonsa siis tuntua naurettavalta ja hullulta. Mutta kun muistaa, mitä
hän uhrasi, mistä luopui, ei häntä voi olla ihailematta ja hänelle
täydellisintä myötätuntoisuuttaan antamatta.
Ja hän saikin nähdä mitä oli halunnut, sai olla mukana, kun historiaa
tehtiin. Tosin oli varsinainen taistelu jo tapahtunut helmikuun
päivinä, mutta maininki kävi vielä korkeana myrskyn jälestä.
Kansalliskokouksen vaaleja toimitettiin parhaallaan, ja väliaikainen,
Lamartinen johtama hallitus oli saanut osakseen yleisen suosion myöskin
työväen piireissä, jolle se oli hankkinut työtä valtion kustannuksella.
Aika oli juhlain ja riemun aikaa. Kansa oli hurmaantunut voitoistaan ja
rajattomasta vallastaan.
Jo tullessaan oli Soldan vaunun ikkunasta nähnyt palan juhlivaa,
innostunutta Pariisia. Ja joka aamu, avatessaan ikkunan asunnossaan,
joka oli pieni kammari Pierre l'Escot-kadun varrella, viidennessä
kerroksessa maasta nousten, mutta "au premier en descendant du ciel"
s.o. ensimmäisessä taivaasta tullen, tulvi sinne maailman-kaupungin
melu alhaalta kaduilta ja toreilta. Yöt ja päivät kuului sinne
isänmaallisia lauluja, milloin girondistien hyvästijättölaulu, milloin
marseljeesin sävelet ylinnä muista. Ja jo ensimmäisenä aamuna kadulle
astuessaan kohtasi hän näyn, joka siihen aikaan oli hyvin tavallinen
Pariisissa, mielenosoituksen vanhaa kuninkuutta vastaan ja uuden
puolesta: suuremmoisen ruumissaaton soihtuineen, soittoineen ja
paraativaunuineen, joissa jotain helmikuun päiväin haavoittunutta ja
sittemmin sairaalassa kuollutta uhria saatettiin hautaan.
Tekemistään muistoonpanoista päättäen oli Soldan läsnä kaikissa
merkillisemmissä tapauksissa, ottaen niihin osaa katselijana. Niinpä
sanoo hän olleensa mukana veljeyden juhlassa, _Fête de la
fraternité'ssa_ Champs Elysées'llä huhtikuun 21 p:nä, jossa hänellä oli
paikkansa aivan lähellä väliaikaisen hallituksen lavaa Arc de Triomphen
luona, minkä editse kaikki vallankumouksen synnyttämät vapaaehtoiset
pataljoonat marssivat suuremmoisessa kansalaisparaatissa. Painetit
olivat kukkasilla koristetut ja kanuunat vihreillä oksilla.
Väliaikainen hallitus ja sen johtava sielu, runoilija Lamartine, oli
näinä aikoina kunniansa ja kansansuosionsa kukkulalla ja huuto "_vive
Lamartine_!" oli yhtä innokas kuin "_vive la République_!" -- Myöskin
edustajakammarin piirityksessä toukokuun 15 p:nä, jolloin roistoväki
tunki vasta valittujen kansanedusmiesten kokoushuoneeseen Palais
Bourbonissa ja uhkasi riistämällä heiltä vallan panna toimeen uuden
vallankumouksen, oli hän läsnä. Eräs kaartin pataljoona sai kuitenkin
kapinoitsijat karkotetuksi edustajahuoneesta, jonka jälkeen Lamartine
ja toinen hallituksen jäsen Ledru-Rollin aseellisten ja aseettomien
etunenässä lähtivät valloittamaan Hôtel de Villeä, minne toinen osa
kapinallisia oli sijoittunut. Tässäkin tilaisuudessa sanoo Soldan
olleensa ja kulkeneensa jonkun matkaa aivan lähellä Lamartinea. --
Toukokuun 21 p:nä pidettiin sotaväen katselmus Marskentällä, joka juhla
on saanut nimekseen _Fête de la Concorde_ s.o. yksimielisyyden juhla ja
jossa kansa, sotaväki ja kansalliskaarti ikäänkuin lopullisesti
tunnustivat tasavallan ja hyväksyivät kansan eduskunnan -- siinäkin oli
Soldan saapuvilla, vaikk'ei hän tästä enemmän kuin muistakaan
tapahtumista Pariisissa hänen siellä ollessaan ole jättänyt mitään
seikkaperäisempiä muistiinpanoja. Nähtävästi olivat saadut vaikutukset
niin voimakkaat ja monilukuiset, ett'eivät ne olleet muutamin sanoin
kerrottavissa ja pitempään kirjoittamiseen ei ollut aikaa eikä halua.
Eräässä paksussa vihkossa, jonka nimenä on "Min resa", ja johon hän on
nidottanut muistoonpanonsa Saksasta, Englannista ja Ruotsista, ei ole
Pariisista kuin jonkun sivun verta tietoja.
Jos emme siis voikaan Soldanin omilla sanoilla esittää hänen näkemiään
Pariisissa, voimme sen kuitenkin tehdä erään toisen miehen sanoilla,
joka samoinkuin Soldankin oli läsnä kahdessa viimemainitussa
merkkitilaisuudessa. Tämä mies oli hänen jo ennen mainittu ystävänsä,
ruotsalainen sanomalehtimies Sven Adolf Hedlund.
Tutustumisestaan Soldanin kanssa on Hedlund Göteborgs Handels- och
Sjöfartstidningissä v. 1885 kirjoittamissaan muistosanoissa
ystävävainajastaan kertonut seuraavaa:
"Oli toukokuu 1848. Madame Molinier'n hotellissa, Cour de Commercessa
Pariisissa, asui monta pohjoismaalaista: ruotsalaisia, norjalaisia,
suomalaisia ja myöskin joku venäläinen. -- Kaksi vierasta viipyi vielä
aamiaispöydässä, toinen luki sanomalehteä, toinen istui, niinkuin
tapansa oli, äänetönnä ja tuijotti synkästi eteensä."
"Lehti oli luettu ja minä aioin mennä huoneeseeni. Silloin kuulin
kummakseni ruotsia tuon synkän muukalaisen huulilta, tuolla tunnetulla
suomalaisella murteella: 'Tehän olette hra Hedlund. Saanko puhua
kanssanne kahdenkesken?'"
"Menimme huoneeseeni. Muukalainen virkkoi: 'Kuninkaallisen kirjaston
hoitaja Arvidsson, jolle olen kirjoittanut, on neuvonut minua luoksenne
ja sanonut, että voin kääntyä puoleenne täydellä luottamuksella. Tahdon
senvuoksi peittelemättä sanoa teille kaikki. Olen insinööriupseeri
Venäjän palveluksessa. Olen muutamia kuukausia sitten matkarahaa
nauttien tutkinut kemiaa Liebigin johdolla. Minut on kutsuttu takaisin
Venäjän ja Saksan välillä mahdollisesti syttyvän sodan vuoksi. Minun
olisi siis pitänyt kantaa aseita maata vastaan, jota saan kiittää
parhaasta sivistyksestään. Sitä en tahtonut! Olen pannut kokoon
univormuni, lähettänyt niin monta preparaattia kuin mahdollista
jonkunlaiseksi korvaukseksi matkarahasta ja lähettänyt ne kaikki kotiin
ynnä kohteliaan kirjeen päällikölleni. Nyt olen täällä."
"Mies kutsui itseään Bort -- hänen oikea nimensä, joka ei moneen
vuoteen kuulunut huuliltani oli -- A.F. Soldan." [Hänen koko nimensä
Pariisissa oli Felix (Onnellinen) Bort (Pois), valittu varmaankin
tulkitsemaan sitä onnellista mielentilaa, minkä pois-pääsö Venäjän
palveluksesta hänessä synnytti.]
Yllämainituista historiallisista tilaisuuksista on Hedlund, joka oli
saapunut Pariisiin "Dagligt Allehandan" kirjeenvaihtajana, kirjoittanut
vilkkaita kuvauksia tähän lehteen. Hyvin luultavaa on, että Soldan,
joka asui samassa hotellissa kuin Hedlund, oli yhdessä hänen kanssaan
liikkeellä kaupungissa ja näki siis hänen silmillään.
Eräässä kirjeessä, joka on päivätty toukokuun 15 p:nä, kertoo Hedlund
edellisenä iltana olleensa kokouksessa, joka pidettiin vallankumooja
Blanquin klubissa ja jossa tämän ehdotuksesta päätettiin, että
seuraavana päivänä olisi kansalliskokoukselle jätettävä anomus
puolalaisten vapauttamisen hyväksi. 15 p:nä kokoonnuttiin sitten klo
10:n aikaan sovitulle paikalle Theâtre de la Gaîtén ja Theätre
nationalin välille, jonne Hedlundkin riensi.
"Joukko kansaa seisoi jo klubin lipun ympärillä ja pysyttelihe jotenkin
tyynenä ja rauhallisena. Keskustelun aineena niissä ryhmissä, jotka
olivat muodostuneet erään puhujan ympärille, oli enimmäkseen Puola.
Muutamat puhuivat myöskin työmiehistä ja näiden surullisesta asemasta.
Liityin muutamaan työmieheen, joka näytti siivolta, pistin käteni hänen
kainaloonsa ja me astelimme Bastillen torille. Tänne kokoontui nyt
sopimuksen mukaan toinen joukko toisensa perästä, kaikki lippuineen ja
vähä väliä huutaen: _vive la Pologne!_ Hetken kuluttua lähti jono
liikkeelle. Alinomaa liittyi siihen uusia joukkueita, jäseniä kaikista
klubeista, ja melkein kaikki kansallistyöhuoneiden työmiehet. Liput
liehuivat kunkin osaston edessä, kulkijoilla oli käsissä vihreitä
oksia, laulu soi ja huutoja kaikui: 'Eläköön Puola! Eläköön työmiehet!
Eläköön tasavalta! Alas ylimykset!' -- ja tämä ääretön väen paljous,
jossa arviolla oli ainakin satatuhatta henkeä, tulvaili nyt bulevardeja
myöten alas Madeleine-torille. Täällä puhui muuan pappi Chêtet
kansalle Puolan puolesta ja tervehdittiin häntä myrskyisillä
hyväksymishuudoilla. Samassa tilaisuudessa valittiin myöskin edusmiehiä
kustakin yhdistyksestä viemään perille kansan vaatimusta. -- Noin klo
1:n tienoissa seisoi koko tämä joukko kansalliskokouksen istuntohuoneen
ympärillä ulottuen taajoissa, leveissä riveissä aina suuren Luxorin
obeliskin luo Concorde-torilla. Osa linjasotaväestä oli sijoitettu
sillalle ja toinen osa ynnä liikkuva kansalliskaarti huoneen
rappusille. 'Alas painetit!' huudetaan; 'mehän tulemme aseettomina,
emme tahdo tehdä väkivaltaa!' Pyyntö täytettiin heti ja heti kohta
kaikui huutoja: 'Eläköön yhteys!' samalla kun käsiä puristettiin ja
väkijoukko veljeytyi sotaväen kanssa. Oli levinnyt huhu, että sotaväen
kiväärit olivat ladatut. Osoittaakseen tätä huhua vääräksi, vetivät
sotamiehet esiin latasimet ja antoivat niiden helähtää tyhjäin
pyssynpiippujen pohjaan. Silloin taas uudistuivat hyväksymishuudot. Nyt
lähtivät lähetystöt liikkeelle ja astuivat isoja rappuja myöten
kansalliskokouksen huoneesen. Väkijoukko odotti. Osa levottomimmista
alkoi kiivetä kaiteitten päälle, jotka sulkivat tien huoneen
sisäänkäytäviin. Muutamat varomattomat sotamiehet löivät heitä sormille
kiväärin perillä, mutta täytyi heidän kohta luopua siitä, ja alkoivat
he sen sijaan auttaa kaiteiden päälle niin monta kuin niille mahtui.
Sillävälin oli kaupungissa alkanut levitä tieto tapahtumista ja yksi
kansalliskaartin osasto toisensa perästä osaksi marssi esiin, osaksi
pysähtyi lähellä oleville sivukaduille. Sillä tavalla seisottiin sitten
noin klo 1/2 4:ään. Menin muutamaan ravintolaan vastapäätä
kokoushuoneen suurta porttia ja istuin siellä noin puolen tunnin
verran, kun painetteja alkoi välähdellä leveimmältä kadulta. 'Jumalan
kiitos, me olemme pelastetut!' kuulin kuiskattavan vierelläni. Mutta
silloin joutui koko väkijoukko liikkeelle ja huutoja: 'aseihin!' kaikui
ilmassa. Samassa hyökkää eräästä ikkunasta sisään mies, heiluttaen
kädessään jotain klubin lippua ja julistaa: 'Kansalliskokous on
lakkautettu! Uusi väliaikainen hallitus on asetettu! Kansa vallitsee
salissa! Sisällinen sota syttyy!' Hämmästys oli yleinen. Ikkunaluukkuja
ja portteja sulettiin eikä kukaan tiennyt, miten tämä tulisi
päättymään."
"Juoksin tietysti ulos, seurasin muutaman ryhmän mukana ylös rappuja ja
päädyin eräälle lehterille. Sieltä näin, että koko kansalliskokouksen
sali oli täynnä mekkopukuisia työmiehiä, joista suurin osa seisoi yhtä
uteliaasti todistellen kuin minäkin; toiset istuivat edusmiesten
penkeillä ja kirjoittivat, toiset tunkeilivat ulos pihalle ja vielä
toiset seisoivat ylhäällä puhujalavalla. Paitse näitä viimemainituita
seisoi siellä joukko mustapukuisia henkilöitä ja deklamoi. Oli mahdoton
kuulla, mitä he sanoivat. Menin siis alas saliin ja istuuduin niinkuin
muutkin erään pulpetin ääreen ja kirjoitin luettelon uuden väliaikaisen
hallituksen jäsenistä, joka kohteliaasti minulle annettiin. Nimet
olivat Barbes, Louis Blanc, Albert, Leroux, Ledru-Rollin ja Blanqui.
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 09
  • Parts
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 01
    Total number of words is 3456
    Total number of unique words is 1965
    21.4 of words are in the 2000 most common words
    30.7 of words are in the 5000 most common words
    35.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 02
    Total number of words is 3546
    Total number of unique words is 1954
    23.6 of words are in the 2000 most common words
    33.3 of words are in the 5000 most common words
    38.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 03
    Total number of words is 3569
    Total number of unique words is 2116
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 04
    Total number of words is 3728
    Total number of unique words is 2057
    23.9 of words are in the 2000 most common words
    34.1 of words are in the 5000 most common words
    40.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 05
    Total number of words is 3551
    Total number of unique words is 2044
    21.1 of words are in the 2000 most common words
    30.7 of words are in the 5000 most common words
    37.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 06
    Total number of words is 3601
    Total number of unique words is 2028
    23.9 of words are in the 2000 most common words
    33.0 of words are in the 5000 most common words
    38.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 07
    Total number of words is 3641
    Total number of unique words is 1979
    23.7 of words are in the 2000 most common words
    33.4 of words are in the 5000 most common words
    40.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 08
    Total number of words is 3555
    Total number of unique words is 2044
    24.3 of words are in the 2000 most common words
    33.7 of words are in the 5000 most common words
    39.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 09
    Total number of words is 3528
    Total number of unique words is 1979
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.6 of words are in the 5000 most common words
    39.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 10
    Total number of words is 3640
    Total number of unique words is 1953
    24.9 of words are in the 2000 most common words
    35.3 of words are in the 5000 most common words
    41.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 11
    Total number of words is 3684
    Total number of unique words is 1898
    24.6 of words are in the 2000 most common words
    33.8 of words are in the 5000 most common words
    39.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 12
    Total number of words is 3675
    Total number of unique words is 1911
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    30.5 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 13
    Total number of words is 3656
    Total number of unique words is 2024
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.4 of words are in the 5000 most common words
    36.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 14
    Total number of words is 3635
    Total number of unique words is 1868
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    37.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 15
    Total number of words is 3480
    Total number of unique words is 1944
    23.0 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 16
    Total number of words is 3565
    Total number of unique words is 2021
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    36.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 17
    Total number of words is 3590
    Total number of unique words is 1881
    24.7 of words are in the 2000 most common words
    33.0 of words are in the 5000 most common words
    38.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 18
    Total number of words is 3518
    Total number of unique words is 1978
    21.9 of words are in the 2000 most common words
    31.0 of words are in the 5000 most common words
    36.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 19
    Total number of words is 3420
    Total number of unique words is 2045
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 20
    Total number of words is 3254
    Total number of unique words is 1952
    18.1 of words are in the 2000 most common words
    27.1 of words are in the 5000 most common words
    33.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 21
    Total number of words is 3451
    Total number of unique words is 1912
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 22
    Total number of words is 3515
    Total number of unique words is 1729
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 23
    Total number of words is 3526
    Total number of unique words is 1816
    21.9 of words are in the 2000 most common words
    31.6 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 24
    Total number of words is 3563
    Total number of unique words is 1802
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    33.6 of words are in the 5000 most common words
    38.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 25
    Total number of words is 3491
    Total number of unique words is 1832
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.6 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 26
    Total number of words is 976
    Total number of unique words is 630
    28.4 of words are in the 2000 most common words
    38.3 of words are in the 5000 most common words
    43.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.