Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 06

Total number of words is 3601
Total number of unique words is 2028
23.9 of words are in the 2000 most common words
33.0 of words are in the 5000 most common words
38.5 of words are in the 8000 most common words
Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
lienee ollut syynä alkava kivulloisuus, ehkä myöskin tuo yksinäisyyden,
turvattomuuden ja masennuksen tunne, joka aina valtaa ensikertalaisen
ulkomaalla. Hän on pannut paperille muutamia Snellmannilta saamiaan
neuvoja, jotka kuvaavat sekä antajaansa että saajaansa, tuota
tarmokasta tahdon miestä ja tuota kaikkiin suuntiin hajaantuvaa
haaveilijaa ja kokeilijaa, joka Soldan oli.
"Suuntaa työsi johonkin erityiseen, johonkin perinpohjaiseen", puhuu
hänelle Snellman heidän öiseen aikaan mitellessään Berliinin katuja.
"Ponnista kiusallakin -- ja niin, että unohdat itsesi. Elä ajattele
voimaisi heikkoutta. Emme me kaikki ole yleisneroja. Mieti vaikka
jotain semmoista kanuunaa, jonka voisi asettaa rajalle ja pyyhkäistä
pois koko tuon -- -- --" Ja Soldan tuntee itsensä niin iloisesti
rohkaistuksi Snellmannin seurasta, että palatessaan asuntoonsa
katupoikamaisesti hyppää ohiajavien vaunujen taa ja -- repii housunsa.
Kaipauksella muistelee hän Snellmannia tämän lähdettyä ja kirjoittaa
päiväkirjaansa: "Ihmeellisesti rohkaistuneeksi olen tuntenut itseni
näinä päivinä Snellmannin seurasta ja sanoista!" Hän lähettää Kuopiossa
asuvain sisariensa kautta terveisiä Snellmannille ja usein näkyy tämä
olleen hänen mielessään. Arvatenkin ovat hänen filosoofiset, siihen
aikaan vielä hegeliläiset taipumuksensa, joita m.m. osoittaa hänen
piirustamansa kuva suuren filosoofin haudasta, saaneet uutta virikettä
tästä kohtaamisesta.
Epäilemättä oli Snellman osaltaan antanut aihetta myöskin
seuraaviin mietteihin Suomesta ja sen kansasta, jotka muutamia viikkoja
myöhemmin tavataan hänen päiväkirjassaan. Vertailtuaan toisiinsa eri
kansoja ja arvosteltuaan heidän etujaan ja puutteitaan, kirjoittaa hän:
"Kun nyt ajattelen, että meidän aikamme viidessä vuodessa edistyy
sivistyksen tiellä yhtä paljon kuin ennen viidessäkymmennessä, niin en
voi saada sydäntäni vaikenemaan, joka sykkii sitä toivoa, ett'ei
Suomenkaan tulevaisuus ole pelkkää mielikuvitusta. Me, jotka uskomme
jumalan johtoon maailmanhistoriassa, emme säiky siitä taantumisesta,
johon meitä tätä nykyä painettien avulla pakotetaan. Ehkä kääntää
Venäjäkin jonain kauniina päivänä kulkunsa -- ylöspäin, sen sijaan kuin
se nyt kulkee alaspäin; ja kuka tietää, kuinka kaikki tulee käymään.
Mutta hyvää tulee aina toivoa. -- Ja nyt, jos Jumala kerran meitä
auttaisi, -- niin olen ajatellut monta kertaa -- mikä olisi silloin se
pahe -- ei, mikä se hyve, jota Suomi erittäin edustaisi?! Onko nuori
Suomi ajatellut, mikä jumalallinen aarre sillä on siinä seikassa, että
se voi yhtäällä rakentaa saastuttamattomalle pohjalle, jonka
muodostavat turmeltumattomat tavat, ankara lainkuuliaisuus ja
lainkunnioitus, luottamus oikeuteen, epäitsekkäisyys, mikäli se näin
alhaisella kehityskannalla on mahdollista, itsepäisyys, josta kelpaisi
tehdä itsenäisyyttä, sanassaanpysyminen ja rehellisyys y.m. hyvää ja
kaiken sen lisänä: korkein nykyaikainen sivistys. Elkää naurako näille
unelmille! Ei ole valitsemisen varaa minkään muun kuin toivon ja
epätoivon välillä. Silloin tietysti valitsee edellisen. Suomen tulee
aluksi toimia ainoastaan säilyttävästi, konservatiivisesti ja itseään
jalostavasti. Aika tulee sitten ja ojentaa kiitollisen kätensä. Näin
uskon minä, koska en tahdo uskoa pahinta. Ja koska nyt kerran on puhe
tämmöisestä, niin tahdon huomauttaa eräästä asiasta, josta aikain
kuluessa olen tullut täysin vakuutetuksi. Meidän maamme nuoressa
sukupolvessa on luonteen piirre, joka on sille aivan omituinen; en
tiedä, voinko sitä vaan muutamin sanoin selittää; minä tarkoitan
avonaisuutta, vilpittömyyttä ja rehellisyyttä, joka menee _aina pohjaan
saakka_, s.o. mielen hartautta, joka tekee, että suomalaiset esim.
paremmin käsittävät Onkel Adamia tai Almqvistia kuin heidän omat
maanmiehensä. Tuo metsän tuore henki, jota Runebergin teokset huokuvat,
se on se, jota tarkoitan; sitäpaitse tuo ylen hienostuneen, väärennetyn
järkevyyden puute, tuo teeskentelemätön omanvoiton-pyytämättömyys,
tarkoitan minä. Luonteita semmoisia kuin Mathias Calonius tai And.
K(ommonen) tai W. Z(illiacu)s y.m.m. ei mikään muu maa voi luoda, ei
ainakaan muuta kuin poikkeustilassa."
Joskin nämä mietteet -- sattuvat sekä silloisiin että nykyisiin
oloihimme -- ehkä olivatkin saaneet aiheensa keskusteluista Snellmannin
kanssa, eivät ne kuitenkaan olleet satunnaisia. Ne olivat jo oireita
siihen suureen kotikaipaukseen, jota hän alkoi tuntea, siihen
käsitykseen Suomen kansan merkityksestä, jota hän sittemmin koetti
filosoofisesti esittää, ja niihin siveellisiin periaatteihin, joita hän
koki selvittää. Jo Venäjälläkin hän haluaa päästä jotain maansa hyväksi
vaikuttamaan ja kuta kauvemmas hän Suomesta poistui, sitä vaikeampi oli
hänen olla, sitä tukalampi tulla toimeen ihmisten kanssa, jotka niin
vähän vastasivat tuota hänen luomaansa kuvaa ihanne-suomalaisesta,
jommoinen hän itsekin monessa suhteessa oli. Ei koskaan tunne hän
yksinäisyyttään raskaammaksi kuin silloin, kun tapaa tiellään
itsekkäisyyttä, vilppiä ja pienisieluisuutta. Eikä voi hän ollenkaan
käsittää, kuinka ahneus ja oman arvonsa puute voivat viedä niin
pitkälle, että esim. tieteellisen kasvatuksen saanut mies eräässä
Saksan museossa ottaa häntä hiukan opastettuaan -- juomarahaa. Se on
hänestä "ilettävää". Monista semmoisista piirteistä, joita hän
varsinkin Ameriikassa tapasi, kasvaa hänessä vastenmielisyys vieraita
maita kohtaan ja kangastaa kotimaa yhä enemmän hänelle eron ja
etäisyyden kultaamana ihannemaana.
Oltuaan Berliinissä toista kuukautta lähti Soldan Leipzigiin elokuun 19
p:nä, käyden matkan varrella olevissa Wittenbergissä ja Hallessa.
Wittenbergissä herättivät hänen suurinta huomiotaan tietysti
Lutherus-muistot Augustinolaisluostarissa, jossa hän käväsi Lutheruksen
kammarissa ja istui hetken aikaa ukon tuolissakin. Leipzigistä, jossa
hän ei tällä kertaa viipynyt, matkusti hän Dresdeniin. Dresden oli
tähän aikaan etevä taidekeskusta ja matkailijain määräpaikka
kauniin asemansa vuoksi. Ahkerasti nauttikin Soldan siellä sekä
maalaustaiteesta ja musiikista että luonnosta. "Tämä kaikki on
meikäläisestä jotain aivan ihmeellistä", kirjoittaa hän. Dresdenissä
oloa katkeroitti kuitenkin alituinen pahoinvointi, joka oli
jonkinlaista veren tunkeutumista päähän, ja siitä seuraavaa
painon tunnetta aivoissa ja niskassa. Se synnytti alakuloisuutta ja
"Katzenjammeria", -- sana, jonka hyvin usein tapaa Soldanin kirjeissä
ja muistikirjoissa -- ja teki hänet kykenemättömäksi ryhtymään työhön
siinä määrin kuin hän olisi halunnut ja hänen olisi omasta mielestään
pitänyt. Hänen nauttimansa matkaraha muistutti häntä joka päivä siitä,
mitä varten hänet oli lähetetty ulkomaille ja mitä häneltä odotettiin
ja vaadittiin, -- sisältörikkaita raportteja, joilla päälliköt voisivat
komeilla. Kun ei hän mielestään voinut täyttää kaikkia vaatimuksia,
eikä toimia niinkuin kone, jota voi korjata, jos se särkyy, valtasi
hänet pitkiksi ajoiksi tuo raskasmielisyys, jota hän joskus ennenkin
oli potenut ja joka pyrki tekemään sairautta sielulliseksikin.
Eräässä kirjeessä Cygnæukselle esiintyy toisiakin syitä tähän
mielenmasennukseen. Se on tuo sydämmen draama Pietarista. "Sinä et
ymmärrä, miksi en ole iloinen ja tyytyväinen. Kun puhut itkusta ja
valituksesta naisen tähden, niin erehdyt. Niin korviani myöten kuin
olinkin viime kevännä suohon vaipunut, niin puhuin kuitenkin totta
sanoessani -- leikkauksen jälkeen -- että oli kuin olisivat kaikki
juuret katkaistut. En tunne sellaista tapausta, jota pitäisi kohdata
ainakin romaaneissa, mutta tosiasia on, että rihmat, sydänjuuret
katkesivat. En ole enää ikävöinyt sitä, mikä ennen täytti koko sieluni.
Hyvin pian tuli tunteitteni esine minulla ihan välinpitämättömäksi.
Olin unohtanut hänet, en häntä ajatellut... mutta mikä minun sitten
oli?"
"Luulen nyt ymmärtäväni asian, niin, olen ilmaissut sen sanoissa:
'sydänjuuret olivat katkenneet' tai rikkoutuneet. Ei ole se vaan kuva,
kun sanotaan, että sydän on elämän kiertokulun keskus. Haavoita sitä ja
henki on vaarassa. Särje sitä, revi se irti ja vaan Jumala yksin voi
vielä pelastaa! Kun emme rakasta, mitä silloin olemme? Mitä on rakkaus?
-- -- Se, joka rakastaa yhtä, -- rakastaa kaikkea, kun se vaan kelpaa
rakastettavaksi. Haavoita nyt tuota keskustaa -- -- Sanalla sanoen, se
oli oikea nyrjähdys -- henkinen."
Ulkomailla olo alkoi siis vähitellen muuttua pettymykseksi.
Muistiinpanoista päättäen hän kyllä paljon tutki, näki ja oppi,
käyden mitä erilaisimmissa tehtaissa, valimoissa, laboratorioissa,
museoissa ja kokoelmissa ja tehden kaikista näkemistään tarkkoja
muistiinpanoja ja piirustuksia ja vähä väliä lähettäen raportteja
Pietariin. Mutta ei hän kuitenkaan näytä löytäneen siinä mitään
sisällistä tyydytystä. Asema olikin kiero siihen nähden, kenen varoilla
hän liikkui ja kenen hyväksi ja kenen palvelukseen valmistuakseen hän
työskenteli. Arvatenkin olisi innostus ja tyydytys ollut toinen, jos se
olisi ollut isänmaa, joka oli hänet matkalle varustanut.
Dresdenistä oli Soldanilla aikomus pistäytyä Saksin Sveitsiin, mutta
kun vuodenaika oli myöhäinen ja sairaus oli häntä liiaksi viivytellyt,
pyrki hän suoraa päätä matkansa varsinaista maalia Giesseniä kohti.
Matka kulki Leipzigiin ja sieltä Magdeburgin kautta Halberstadtiin,
Göttingeniin, Kasseliin ja Giesseniin, josta matkasta osa tehtiin
rautateitse, osa postivaunussa ja loput Harzin vuoristossa
jalkapatikassa. Leipzigistä käsin pistäytyi hän Werdaussa, Zwickaussa
ja Reichenbachissa, joissa katseli useita tehtaita ja laskeutui
Zwickaussa muutamaan hiilikaivokseenkin. Erityisenä ihmeellisyytenä
kertoo hän, tuleva rautatienrakentaja Ameriikassa, eräästä tekeillä
olevasta rautatiesillasta Gottschalkin laakson yli lähellä
Reichenbachia, jonka tekoa hän on käynyt varta-vasten katsomassa ja
josta kirjeessä on piirustuskin. Leipzigissä otti valpas matkailija
selkoa siihen aikaan ihmeellisestä koneesta, nimittäin latomakoneesta,
jossa latominen ja, mikä on vielä ihmeellisempää, purkaminenkin
tapahtui tangenttien avulla.
Magdeburgissa herättää huomiota etupäässä tuomiokirkko, "tuo kaunis
jättiläinen, joka ynnä siihen turvautuneet 4,000 ihmistä oli ainoa
linnan rakennuksista, joka pelastui Tillyn hävityksestä 30 vuotisen
sodan aikana. Me kuulemme usein puhuttavan noista tuomiokirkoista ja
näemme ne kuvattuina ja kiitettyinä, mutta kaikki tämä ei riitä. Niinpä
niin, se on tuomiokirkko, suuri, kaunis, kunnianarvoinen rakennus
korkeine torneineen ja kovin vanhanaikuisine koristuksineen y.m. ja
sillä hyvä. Ei, se on nähtävä omin silmin, on seisottava torilla ja
sitä katseltava, ja silloin -- kun silmä nousee tietämättäsi ylös
taivasta kohti -- silloin kääntyy sielukin sinne, minne silmä näyttää
tien ja sinä tunnet -- jotain -- joka kuitenkin nyt jääköön sanomatta.
On helppo sanoa: tuomiokirkko! Mutta koettakaapas huvin vuoksi rakentaa
semmoinen! Minä luulen, että Kuopiossa olisi vielä sitä varten joku
tyhjä tontti!" Myöskin Halberstadtin kaupungissa olevaa tuomiokirkkoa
ihaili hän ja sai sen tehdä oppaan seurassa, joita ei satu jokaisen
matkailijan tielle, nimittäin kirjallisuushistorioitsija G. Fr. Klemmin
seurassa, joka itse tarjoutui siihen toimeen.
Gosslariin saavuttuaan asettui Soldan muutamiksi päiviksi tähän
Harzvuoristossa olevaan kauniiseen kaupunkiin, kirjoittamaan
matkastaan ja näkemistään virallista selontekoa, joka kontrollin
vuoksi oli annettava joka kolmas kuukausi. Sieltä kirjoittamansa
kirjeen alussa on seuraava kuva kaupungin torista ja sen varrelta
olevasta ravintolasta "Gasthof zum Kaiser Worth", jossa hän majaili.
Gosslarissa viipyi Soldan viikon päivät ja kävi m.m. lähellä olevan
Rammelsbergin kaivoksissa. Lokakuun 28 p:nä klo 10 illalla saapui hän
vihdoin Giesseniin, matkansa varsinaiseen määrapaikkaan Saksassa.
Ihmeellinen tunne mielessään siitä, että yksi hänen rohkeimmista
unelmistaan oli näin merkillisesti toteutunut, meni hän "Zum Rappen'in"
ravintolaan, joka oli yleinen Liebigin oppilaiden ja muiden kemistien
ravintola.
Seuraavana aamuna kävi hän ensi töikseen Justus Liebigin luona. "Se oli
ihmeellinen hetki!" huudahtaa hän. "Hän oli yksin kabinetissaan. Oli
hiljaista ja juhlallista tuossa pienessä huoneessa, niin, siinä oli
jotain, jota tahtoisin sanoa mystilliseksi. Minut pantiin sohvaan
istumaan, hän istuutui tuolille vastapäätä. Käynti ei kestänyt viittä
minuuttia. Kun usein puhutaan henkevistä kasvoista, niin on se vaan
tapa niin puhua: hänen kasvoissa oli oikein maagillinen loiste
henkisäteitä. Tuo tyyni, sielukas, ystävällinen katse syvällä olevista
silmistä oli vaikea kestää."
Se mies, jota Soldan näin kuvaa ja jonka laboratoriossa hän kohta alkaa
työskennellä, oli maailman mainio kemisti ja hänen työpaikkansa Giessen
kaiken maailman kemistien pyhiinvaelluspaikka.
Neljä kuukautta oli kulunut siitä kun Soldan lähti Pietarista, ennenkun
hän pääsi varsinaiseen määräpaikkaansa ja varsinaiseen työhönsä, mutta
kerran alkuun päästyään ryhtyi hän siihen suurella innolla. Jo pari
päivää tulonsa jälkeen alotti hän kokeensa. Kaikki entiset ikävyydet ja
sairaloisuudet olivat unohdetut ja kaikki oli taas hyvin. Alkoi aika,
tosin lyhyt hänen elämässään, joka oli täynnä tyydytystä ja innostusta
ja tulevaisuuden toiveita. Se oli ehkä onnellisin, mikä hänellä oli
ollut. Hän oli oikealla alallaan ja hän eli intelligentissä
ympäristössä, nerokkaiden toverien seurassa. Annamme hänen itsensä
kertoa:
"Ryhdyin heti kemiaan ja jo marraskuun 1 p:nä tartuin minä ratteihin,
retorteihin ja pulloihin -- ja taas pulloihin. Täällä pidetään miestä
kuumana ja työ on äärettömän hauskaa. Olen sitäpaitsi iloinen sieluni
pohjaa myöten, sillä työ käy paremmin kuin olin odottanutkaan ja minä
olen taas terve ja tyytyväinen. Lähimmät vieruskumppanini pöydän
ääressä ovat kaksi englantilaista. Päivät ovat toistensa kaltaiset,
mutta hirveän nopeasti ne menevät. Kemia on ääretön -- ja mikä on
pahempi (tai parempi) -- kuta kauvemmaksi siinä ehtii, sitä kauvemmaksi
se vetää."
Joulukuussa 1847 kirjoittaa hän veljelleen Kallelle, joka on lääkäri ja
tällaisista asioista huvitettu, pitkän kirjeen, joka sisältää melkein
yksinomaan kemiaa ja tekee selkoa paitse Soldanin omista kokeista
myöskin Liebigin metoodeista.
"Minä teen, niinkuin hyvin arvannet, analyysejä. Ensimmäisinä neljänä
viikkona jatkoin minä Rammelsbergin luona alkamiani kvalitatiivisia
analyysejä ja kun ne olivat ohi, ryhdyttiin kvantitatiivisiin. Aletaan
yksinkertaisilla suoloilla ja kun on siihen jotakuinkin perehdytty,
otetaan kivennäisiä y.m. oman valinnan mukaan. Työ on hauskaa ja ainoa
tapa, joka voi saattaa itsenäisiin tietoihin tieteessä. Ja se käy päivä
päivältä hauskemmaksi sitä mukaa kuin siihen tottuu. -- -- Yhdessä
semesterissa ehtiikin jotakuinkin perehtyä kvantitatiiviseen
analyysiin, kun tähän ei lueta elementaarianalyysejä orgaanisista
esineistä. Sinä muistat kai, että matkasuunnitelmani samoinkuin oma
halunikin pakottaa minua toisen semesterin aikana -- s.o. pääsiäisestä
elokuuhun -- tutkimaan orgaanista kemiaa; nyt alussa on minulla vaan
ensimmäisen kanssa tekemistä. Tahdon kuitenkin hauskuuden vuoksi
mainita, kuinka määrätään, miten paljon hiiltä, vetyä ja happea
orgaaninen esine sisältää: se tapahtuu palamisen kautta (Verbrennen) ja
semmoisia näen minä jokapäivä. Nämä analyysit ovat kotoisin Liebigin
laboratoriosta." -- Tehtyään sitten oikein kuvain kanssa selkoa
kokeista Liebigin "kali-apparaatilla" jatkaa hän: "Lukemattomat ovat
nyt jo näin tehdyt tutkimukset, vaikka joka päivä joku uusi orgaaninen
esine (kropp) löydetään ja määritellään. Näiden lukemattomien
tutkimusten kautta, jotka tätä nykyä ovat kaikkien tämän tieteen
merkkimiesten päätoimena, ovat myöskin teoriat uudistuneet ja
muuttuneet moneen suuntaan, ja vaikkeivät ne tulisikaan ainaisesti
pysymään, niin ovat ne ajakseen kuitenkin päteviä ja saattavat yhä
uusiin tuloksiin. Ja ne eivät suinkaan ole vähäpätöisiksi arvattavat.
-- Liebig on vihdoinkin alkanut luentonsa! Tekisi kovasti mieleni
kertoa jonkun tai parin luennon sisällöstä. Hän ei lue mitään kurssia
-- ei sido itseään mihinkään määrättyyn sisältöön -- vaan valitsee
aineensa aina sen mukaan kuin parhaaksi näkee. Niinpä hän kahdessa
luennossa selvitti tuloksia uriinihappoa ja uriiniainetta koskevista
tutkimuksista. On selvää, että kemistit tekevät lääketieteen hyväksi
mitä tärkeimpiä keksintöjä, vaikkakin lääkärit vielä ylenkatsovat
kemiaa. Liebig vertaa ihmisen ruumista uuniin. Se korkeampi lämpömäärä,
joka on ylläpidettävä, vaatii happea, jota hengitämme. Se kuluttaa
puita -- ruumiin orgaanisia osia. Niin kauvan kun sellaisia on ja niin
kauvan kun hengitämme happea, niin kauvan palavat ne ja vähenevät. Jos
ei puita (ruokaa) lisätä, laihtuu ruumis ja kuihtuu. Mutta puut palavat
-- ne ovat orgaanisia ja niissä on myöskin palamattomia aineksia; ne
antavat hiilihappoa, vettä ja tuhkaa. Ihmisruumiissa palaa myöskin
organismiin otetut puut samalla lailla -- antavat hiilihappoa, vettä ja
tuhkaa. Hiilihappo ja vesi haihtuvat piipun -- suun -- kautta. Tuhka on
toisella tavalla poistettava. Mutta tuhkassa on liukeavia suoloja ja
liukenemattomia; ruumiissa on niitä myöskin, mutta liukeaminen tapahtuu
jo ruumiissa -- ja lipeä ja tuhka päästetään ulostumaan eri teitä.
Uriinihappo (vapaa tai sidottu) on yksi liukeavia, ei kaasunmuotoisia
tuloksia organismin lakkaamattomasta häviämisestä -- ja sen paljous
riippuu terveydentilasta y.m.s. En voi näin yhtäkkiä esittää mitään
perinpohjaisia ja siis käytettäviä selityksiä tästä asiasta; ehkä
vastedes, kun ehdin syventyä orgaaniseen kemiaan enemmän kuin tähän
saakka." -- -- -- -- --
* * * * *
Mutta siihen jäävät syventymiset orgaaniseen kemiaan. Siihen jäävät
ratit, retortit ja kaikki nuo rakkaiksi käyneet kapineet. Sillä juuri
kun hän siinä laboratoriopöydän ääressä seisoo ja tutkii tieteensä
salaisuuksia ja seuraa opettajansa Liebigin tiedettä mullistavia
keksintöjä, valmistuen samalla kemian professoriksi Pietarin
sota-akatemiassa, valmistuen virkamieheksi hänen majesteettinsa
Nikolain palveluksessa, -- lentävät ovet auki laboratoriossa, joukko
nuoria miehiä marssii sisään rumpua päristäen ja huutaen: Louis
Philippe ist entflohen, Louis Philippe ist entflohen!
Ja tuo tuleva professori ja Venäjän sotatieteen toivo ja
kenraalien suosikki rientää mukana, rientää ulos riemuitsemaan
vallankumouksesta ja ottamaan osaa Giessenin kaduilla toimeenpantavaan
mielenosoitukseen valtaistuimen kukistumisen johdosta.
Hän palaa vielä takaisin laboratorioon ja koettaa tehdä työtä niinkuin
ennenkin. Hän on hajamielinen ja levoton, ei usko edes päiväkirjalleen
mitä miettii. Eräänä aamuna on hänen paikkansa tyhjä ja jää tyhjäksi.
Ei kukaan tiedä, minne hän on kadonnut. Arvellaan, että hän on saanut
käskyn, jota odotti, palata Pietariin. Ainoastaan kaksi toveria tietää,
että hän on matkalla Pariisiin.
Askel, jonka hän näin ottaa, ei ole ainoastaan odottamaton, vaan
vieläpä selittämätönkin sille, joka hakee siihen edellytyksiä
hänen tähän lähtöpäivään saakka kirjoittamistaan kirjeistä ja
muistiinpanoista. Niissä ei ole mitään, joka viittaisikaan tällaiseen
mahdollisuuteen, paitsi ehkä tuo riippuvaisuuden ja kahleutumisen
tunne, joka oli häntä ennen Giesseniin tuloa painanut, mutta joka sekin
näytti Giessenissä unohtuneen. Selitys tulee vasta jälempänä, tulee
tavalla, joka ei anna mitään sijaa epäilykselle, että muu olisi ollut
mahdollista.
Se selitys on ensiksikin saatavana historiallisista tapahtumista ja
sitten siitä vaikutuksesta, minkä ne tekivät.
Ja niin on meidän yhtä äkkipikaa kuin Soldankin sen teki heittäydyttävä
vallankumouksen mellastukseen ja luotava sen myrskyisestä taivaasta se
tausta, jota vastaan hänen silhuettinsa muutamiksi tuokioiksi kuvastui.


6.
Vallankumous 1848.

_Vallankumous Pariisissa ja Berliinissä. -- Mielentila ennen Pariisiin
lähtöä. -- Selonteko ulkonaisista ja sisäisistä syistä matkalle
lähtöön. -- Kammo palata Venäjälle. -- Vallankumouksen vaikutukset
Giessenissä. -- Taakka omalletunnolle_.
Mitä oli siis tapahtunut maailmassa? Mikä oli se myrsky, joka tempasi
nuoren miehen pyörteihinsä rauhallisen työpöydän äärestä?
Historiasta tunnemme v:n 1848 vallankumouksen syyt ja sen menon. Se oli
Euroopan kansain suuri ponnistus saada tunnustetuiksi suuren
vallankumouksen aatteet yhdenvertaisuudesta, veljeydestä, vapaudesta.
Se tahtoi saada kansain itsehallinnon toteutetuksi, vaati
uskonvapautta, ajatusvapautta, painovapautta, vaati lisättyä
vaalivapautta, vapautta sotaväkien ja vallanpitäjäin ikeistä, jolla
kaikella hallitukset Metternichin johtaman pyhän liiton avulla kansoja
rasittivat. Ranskassa alkoi varsinainen vallankumous katumelskeellä
helmikuun 22 p:nä ja seuraavana päivänä täytyi Louis Philippen paeta
St. Cloudiin ja sieltä ulkomaille. Helmikuun 24 p:nä julistettiin
tasavalta ja 5 p:nä maaliskuuta julaistiin perustuslakikokouksen
kokoonkutsuminen laatimaan Ranskalle uutta valtiomuotoa.
Ranskasta vyöryivät vallankumouksen aallot edelleen joka taholle ja
kuohuivat vajaan kuukauden kuluttua Euroopan kaikkien valta-istuinten
juurella. Melkein jokaisessa Länsi-Euroopan pääkaupungissa ja valtiossa
tapahtui verisiä meteleitä, jotka pakottivat hallituksia vaadittuihin
myönnytyksiin. Lähinnä Pariisia olivat metelit Berliinissä muita
meluisammat ja verisemmät.
Preussin kuningas Fredrik Wilhelm IV oli valtaistuimelleen noustessaan
v. 1840 antanut toiveita maansa edistymisestä ja Saksan liiton
perustuslain parannuksesta, mutta ne toiveet olivat pian sammuneet ja
niiden kanssa tyytymättömyys alkanut kyteä. Niihinkin hehkuviin hiiliin
puhalsivat helmikuun tapahtumat tulen. Maaseuduilla pidettiin
valtiollisia kokouksia ja sepitettiin kirjoituksia, joissa lausuttiin
noita tavallista laajempain valtiollisten oikeuksien vaatimuksia.
Maaliskuun 7 p:nä oli Berliinissä suuri kansankokous Thiergartenissa ja
siellä hyväksyttiin kuninkaalle jätettävä kirjoitus, jossa vaadittiin
samoja parannuksia kuin muuallakin, paino- ja kokoontumisvapautta,
uskonvapautta, aseiden hankkimista kansalle, vakinaisen sotaväen
vähentämistä, yleistä edustusoikeutta Saksan kansalle ja yleistä
vaalioikeutta. Tämän kokouksen jälkeen pidettiin useita muita, mutta
kun sotaväki sekaantui niihin, joutuivat mielet yhä enemmän kuohuksiin.
Mitenkä tapaukset tämän jälkeen Berliinissä kehittyivät, siitä
kerrottakoon tässä hiukan laveammin, koska voimme tehdä sen Soldanin
omilla sanoilla. Kuvaus on luettavana eräässä kotiin kirjoitetussa
kirjeessä, joka on päivätty Pariisissa huhtikuussa 1848 ja siis aivan
verekseltään esittää noita jännittäviä tapahtumia. Mainittuaan
maaliskuun 1:nä ja 14 p:nä tapahtuneista meteleistä jatkaa hän näin:
"Kuningas (Fredrik Wilhelm) jatkoi kuitenkin yhä kokouksien
tukahduttamista, joita sentään pidettiin Thiergartenissa ja muualla
'adressien' toimittamista varten. Niitä ei kuitenkaan saataisi jättää
lähetystöjen kautta, vaan kaupunginpostin välityksellä. Mielten kuohu
oli uhkaava ja 'Me Fredrik Wilhelm jumalan armosta j.n.e.' suvaitsi
mukautua 'lupaamaan' useita myönnytyksiä. Päivä näytti jo selviävän
uskollisille Berliiniläisille. Nyt saapui myöskin -- maaliskuun 18 p:nä
puolen päivän aikaan -- eräs lähetystö Kölnistä (tuohon aikaan satoi
satamalla kaikellaisia lähetystöjä ja adresseja) -- ja tämä lähetystö
jätti ultimatumin: ehdoton painovapaus, eduskunnan kokoonkutsuminen
huhtikuun 6 p:ksi y.m. Kölniläisten kanssa ei sopinut leikkiä laskea,
sillä koko Länsi-Preussissä vallitsi tähän aikaan sangen kova halu
antaa kuninkaan Jumalan armosta jäädä hoitamaan maan itäistä osaa;
arveltiin, että uusi tasavalta on lähempänä ja edullisempi. Summa oli
se, että kuningas armossa otti vastaan lähetystön ja nyt saatiin uusia
lupauksia ja riemu oli yleinen ja myrskyisä -- hetken aikaa! Nyt
tapahtui 'erehdys', joka on aivan omituinen laatuaan. Kun nimittäin
tieto kuninkaan viimeisestä lausunnosta julistettiin linnan
parvekkeelta, syntyi loppumaton ja meluava huutaminen: Eläköön
kuningas, eläköön vapaus! Tämä huuto lienee kaikunut kamalalta sotaväen
korvissa, jota linnanpiha oli täynnä; sotaväki (yksi ratsu- ja yksi
jääkärirykmentti) uskoi, että kansa tahtoi tunkea linnaan, ja hyökkäsi
ulos ja kansanjoukkoa vastaan. Useita henkilöitä murskautui ja pari
kolme laukausta ammuttiin jääkärien puolelta. Se kuului olleen mitä
ihmeellisin näytelmä: tuhansien ja vielä tuhansien ihmisten ilo ja
riemu muuttui yhdessä ainoassa silmänräpäyksessä mitä hurjimmaksi
raivoksi. Huudettiin ja huuto kulki kuin kulovalkea yli koko kaupungin:
'Olemme petetyt! -- Aseihin! -- Katusulkuja tekemään!' Kahden tunnin
kuluessa oli kaupunki, tuo korea, loistava Berliini muuttunut hurjaksi
sotakentäksi. Kaikki kadut täynnä sulkuja, jotka tehtiin omnibuksista,
kärryistä, vahtikojuista, katukivistä, tynnyreistä -- Berliinissä oli
porttien ja ovien edessä olevista lukemattomista silloistakin suurta
apua. Katu- ja tiilikiviä kannettiin katoille ja yläkertoihin j.n.e.
Klo 5 j.p.p. pamahti ensimmäinen laukaus barrikaadeille ja nyt alkoi
taistelu. Sotaväellä oli tykkejä ja se toimi useissa osissa kaupunkia
-- kanuunan- ja pyssynlaukauksia kuului lakkaamatta. Porvarit, jotka
taistelivat barrikaadeilla, olivat suureksi osaksi siististi puetuita
herroja. Naisia ja lapsia ilmaantui joukottain korjaamaan särkyneitä
sulkuja. Hyökättiin asehuoneita, kasarmeja ja asekauppoja vastaan ja
työmiehet olivat erittäin reippaita. Kansalla oli verrattain vähän
aseita ja varsinkin oli ruudista suuri puute. Pari kasarmia sytytettiin
ja siitä syntyneen suuren tulen valossa sekä sitäpaitse mitä
kirkkaimmassa kuutamossa jatkettiin hurjaa taistelua -- koko yö.
Yksityiskohtia tässä taistelussa en tietysti muista, mutta ne olivat
osaksi sangen kuvaavia. Niin esim. oli eräs Frankfurter Zeitungin
kirjeenvaihtajista läsnä ottelussa erään pienen porvarijoukon ja
voimakkaan vartijajoukon välillä muutaman vahtituvan luona. Nuori
19-vuotias poika johti porvareita. 'Te ette saa vahtia voitetuksi;
sillä on liika vahva asema!' sanoi kertoja. Nuori poika vastasi:
'Korkeintaan voivat he minut ampua kuoliaaksi.' Ja hetken kuluttua oli
vahti voitettu. Kirjoitin seuraavat sanat sanomalehdestä: 'Yhtäällä
turvauduttiin ennen aavistamattoman siveelliseen voimaan -- toisaalla
täytyi heittää pois tuo lainmukaisesta edistyksestä (hallituksen
mielilause) taottu naamari ja oikeat raa'at sotakasvot tulivat esiin'."
"Se on sattuvasti sanottu. Berliini oli pääkaupungeista viimeisin
ryhtymään välttämättömästi tarpeelliseen taisteluun ja sillä hetkellä
kun taistelu oli verisin ja muualla vielä tuntematon, oli koko Saksa
levoton ja solvasi tuota reipasta kansaa. 'Tuo yhä rauhallinen Berliini
voi saada ihan raivoiseksi' -- niin kuuli sanottavan monta päivää --
kunnes vihdoinkin tuli tieto, että kauhea verilöyly oli tapahtunut.
Mutta kuninkaan rautanaamio toisaalla! Ei ollut muuten mikään salaisuus
enää, että nuo kansoja kalvavat, seisovat sotajoukot olivat vaan
sortajain henkivartijoita. Mutta nyt täytyi yhden noista 'jumalan
armosta' poistaa naamionsa. Se ei auttanut -- on kysymys siitä että
'ollako vaiko ei olla!' Ja on hullunkurista, kuinka naiviksi tuo mies
näyttäytyi, kun vihdoinkin klo 11 (!) seuraavana päivänä taistelu oli
lopussa ja kansa oli voittanut. Hän antaa julistuksen, jossa hän
selittää koko tapauksen erehdykseksi (erehdys, joka kesti 17 tuntia) ja
pyytää kansaa 'unohtamaan', niinkuin hän itsekin tahtoo 'unohtaa'."
"Kun Kölnin lähetystö oli linnassa ja tuo 80 tuhanteen nouseva ensin
riemuava ja sitten raivoava kansanjoukko seisoi linnan ympärillä,
myönsi kuningas jo kaikki, mitä oli vaadittu: painovapauden,
perustuslain, kokoontumisvapauden y.m., kaiken muun, paitse --
kansan aseilla varustamisen. Vaan siinä oli juuri solmu. Jos hän olisi
myöntänyt sen ja kieltänyt kaiken muun, niin olisi se käynyt yhteen.
Sen tiesi hän kyllä, eikä tahtonut mitenkään purra tuohon happameen
omenaan. Runoilija Gutzkow, joka tässä asiassa oli useita kertoja
puhunut rauhoittavia sanoja ärtyneille joukoille, lähti linnaan ja
kehoitti kuningasta suostumaan kansan aseilla varustamiseen. Hän puhui
_ultimatumin_ muotoon ja hänen sanainsa ajatus oli jotakuinkin se --
että piru perii Hänen jumal' armollisen Majesteettinsa, jos hän
vitkastelee vielä tunninkaan. Kansan aseilla varustaminen myönnettiin
You have read 1 text from Finnish literature.
Next - Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 07
  • Parts
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 01
    Total number of words is 3456
    Total number of unique words is 1965
    21.4 of words are in the 2000 most common words
    30.7 of words are in the 5000 most common words
    35.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 02
    Total number of words is 3546
    Total number of unique words is 1954
    23.6 of words are in the 2000 most common words
    33.3 of words are in the 5000 most common words
    38.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 03
    Total number of words is 3569
    Total number of unique words is 2116
    22.5 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    36.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 04
    Total number of words is 3728
    Total number of unique words is 2057
    23.9 of words are in the 2000 most common words
    34.1 of words are in the 5000 most common words
    40.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 05
    Total number of words is 3551
    Total number of unique words is 2044
    21.1 of words are in the 2000 most common words
    30.7 of words are in the 5000 most common words
    37.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 06
    Total number of words is 3601
    Total number of unique words is 2028
    23.9 of words are in the 2000 most common words
    33.0 of words are in the 5000 most common words
    38.5 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 07
    Total number of words is 3641
    Total number of unique words is 1979
    23.7 of words are in the 2000 most common words
    33.4 of words are in the 5000 most common words
    40.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 08
    Total number of words is 3555
    Total number of unique words is 2044
    24.3 of words are in the 2000 most common words
    33.7 of words are in the 5000 most common words
    39.7 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 09
    Total number of words is 3528
    Total number of unique words is 1979
    24.2 of words are in the 2000 most common words
    33.6 of words are in the 5000 most common words
    39.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 10
    Total number of words is 3640
    Total number of unique words is 1953
    24.9 of words are in the 2000 most common words
    35.3 of words are in the 5000 most common words
    41.2 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 11
    Total number of words is 3684
    Total number of unique words is 1898
    24.6 of words are in the 2000 most common words
    33.8 of words are in the 5000 most common words
    39.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 12
    Total number of words is 3675
    Total number of unique words is 1911
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    30.5 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 13
    Total number of words is 3656
    Total number of unique words is 2024
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.4 of words are in the 5000 most common words
    36.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 14
    Total number of words is 3635
    Total number of unique words is 1868
    22.4 of words are in the 2000 most common words
    31.1 of words are in the 5000 most common words
    37.0 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 15
    Total number of words is 3480
    Total number of unique words is 1944
    23.0 of words are in the 2000 most common words
    32.8 of words are in the 5000 most common words
    37.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 16
    Total number of words is 3565
    Total number of unique words is 2021
    22.1 of words are in the 2000 most common words
    32.5 of words are in the 5000 most common words
    36.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 17
    Total number of words is 3590
    Total number of unique words is 1881
    24.7 of words are in the 2000 most common words
    33.0 of words are in the 5000 most common words
    38.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 18
    Total number of words is 3518
    Total number of unique words is 1978
    21.9 of words are in the 2000 most common words
    31.0 of words are in the 5000 most common words
    36.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 19
    Total number of words is 3420
    Total number of unique words is 2045
    20.9 of words are in the 2000 most common words
    30.8 of words are in the 5000 most common words
    35.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 20
    Total number of words is 3254
    Total number of unique words is 1952
    18.1 of words are in the 2000 most common words
    27.1 of words are in the 5000 most common words
    33.8 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 21
    Total number of words is 3451
    Total number of unique words is 1912
    22.2 of words are in the 2000 most common words
    31.2 of words are in the 5000 most common words
    36.3 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 22
    Total number of words is 3515
    Total number of unique words is 1729
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.9 of words are in the 5000 most common words
    36.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 23
    Total number of words is 3526
    Total number of unique words is 1816
    21.9 of words are in the 2000 most common words
    31.6 of words are in the 5000 most common words
    36.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 24
    Total number of words is 3563
    Total number of unique words is 1802
    23.5 of words are in the 2000 most common words
    33.6 of words are in the 5000 most common words
    38.9 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 25
    Total number of words is 3491
    Total number of unique words is 1832
    21.2 of words are in the 2000 most common words
    30.6 of words are in the 5000 most common words
    35.1 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.
  • Aatteiden mies: Piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä - 26
    Total number of words is 976
    Total number of unique words is 630
    28.4 of words are in the 2000 most common words
    38.3 of words are in the 5000 most common words
    43.4 of words are in the 8000 most common words
    Each bar represents the percentage of words per 1000 most common words.